Paranna

elämänlaatua

ja sosiaalisia

valmiuksia

Tämä kirja voi auttaa vanhempia/huoltajia ja opettajia tukemaan ja kannustamaan ADHD-lapsia kehittämään valmiuksiaan. Tässä annetaan ohjeita vaikeasti käsiteltävän käytöksen tunnistamiseen, organisointikyvyn kehittämiseen, myönteisen asenteen edistämiseen ja tunteiden ja mielialan käsittelyyn. Lisäksi se sisältää vihjeitä lapsen ystävyyssuhteiden ylläpitoa ja ammatinvalintaa varten.

Ennusmerkkien tarkkaileminen

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

ENNUSMERKKIEN TARKKAILEMINEN

Tässä luvussa hahmotellaan joitakin syitä ADHD-lapsen hankalalle käyttäytymiselle ja ehdotetaan toimintamalleja, joilla siihen voidaan puuttua ja hallita sitä.

Laukaisevat tekijät ja tilanteeseen puuttuminen – ennusmerkkien tarkkaileminen
Lapsen auttaminen ymmärtämään hankalaa käyttäytymistä laukaisevia tekijöitä voi olla ensimmäinen askel hillitä hänen tunteitaan ja hallita tilanteita rauhallisesti.

Vanhemmat tai huoltajat ja opettajat voivat:

  • SELITTÄÄ

Selittäkää lapselle, että jokainen voi olla joskus vihainen ja että jokaisella on oma tapansa osoittaa olevansa turhautunut.

1

 

  • TUNNISTAA

Auttakaa lasta tunnistamaan ennusmerkit, jotka osoittavat, että hänen tasapainonsa alkaa järkkyä. Esimerkiksi:
"Korotan ääntäni"
"Poskeni alkavat punoittaa"
"Sydämeni hakkaa nopeasti"
"Suuni kuivuu"
"Hengitän nopeasti"

  • OSOITTAA

Kun lapsi on oppinut tunnistamaan omat suuttumuksen merkkinsä, vanhemmat tai huoltajat tai opettajat voivat tuoda asian esille aina merkkien alkaessa tulla näkyviin. Mitä enemmän tukea lapsi saa varoitusmerkkien tunnistamiseen, sitä helpompi hänen on pysytellä rauhallisena.

Varoitusmerkkijärjestelmä
Tätä keinoa voidaan käyttää selvittämään lapsen tunnetilaa. Lasta voidaan pyytää valitsemaan itsestään kuva tai piirtämään sellainen ja merkitsemään siihen ilmaisut, joita voidaan pitää varoitusmerkkeinä voimakkaista tunteista. Tällä tavoin sekä vanhemmat että lapsi oppivat tuntemaan merkit, joista käy ilmi tunnepohjaisen tuen tarve ennen mahdollista epäsopivaa käyttäytymistä. Tilanteeseen puuttuminen tulee myös mahdolliseksi.

2

 

Tilanteeseen puuttuminen epäsopivan käyttäytymisen ehkäisemiseksi
ADHD-lapsi voi käyttäytyä sopimattomalla tavalla jokapäiväisissä toiminnoissa.

Seuraavassa taulukossa on mainittu joitakin tilanteita, jotka voivat johtaa hankalaan käyttäytymiseen, sekä ehdotuksia tilanteeseen puuttumiseen ja hankalan käyttäytymisen ehkäisemiseen.

3

 

4

 

5

 

6

 

HYVÄN ITSETUNNON RAKENTAMINEN

Tässä luvussa on kaksi osaa, joissa selitetään, miten tärkeä asia hyvä itsetunto on ADHD-häiriöiselle, ja ehdotetaan tapoja rakentaa ja ylläpitää sitä kotona ja koulussa.

ITSETUNNON YMMÄRTÄMINEN JA RAKENTAMINEN
Miksi hyvä itsetunto on tärkeä asia ADHD-lapselle

Huono itsetunto voi olla kaikenikäisten ongelma, mutta ADHD-lapselle se voi olla erityisen vaikea asia.

  • ADHD-lapset saavat usein muita lapsia vähemmän kiitosta ja myönteistä palautetta, mutta enemmän kritiikkiä.
  • He voivat olla tyytymättömiä itseensä verrattuina sisaruksiin tai muihin lapsiin, jotka voivat heidän mielestään vaikuttaa hyvin menestyviltä ja näyttää saavan enemmän kehuja.
  • Kykenemättömyys hillitä tiettyjä käyttäytymistapoja voi saada lapsen tuntemaan, että hän on epäonnistunut. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun hän ei kykene istumaan hiljaa paikoillaan opettajan käskystä huolimatta.
  • Joistakin lapsista voi tuntua, etteivät he täytä vanhempiensa odotuksia, mikä voi saada heidät tuntemaan epäonnistuneensa kotona ja/tai koulussa, esimerkiksi koearvosanan ollessa heikko.

7

 

  • Vaikeudet sosiaalisissa tilanteissa, esimerkiksi kaverisuhteiden solmimisessa ja säilyttämisessä, voivat entisestään vahvistaa lapsen kielteistä kuvaa itsestään.
  • ADHD-lapsi on taipuvainen näkemään itsensä viimeisimpien tapahtumien valossa, eikä rakenna itsetuntoaan pitkällä aikavälillä. Jos lapsella on esimerkiksi ollut vaikeata viime aikoina, hänestä voi tuntua pahalta eikä hän muista aikaisempia myönteisiä tapahtumia.

Vanhemmat tai huoltajat voivat toimia yhdessä opettajien kanssa ja sopia yhteisistä lähestymistavoista lapsen itsetunnon parantamiseksi keskittymällä myönteisiin seikkoihin ja vähentämällä kritiikkiä. He voivat myös suunnitella projekteja ja tapahtumia, joihin otetaan mukaan koko luokka, ja antaa siten ADHD-lapsille tilaisuus näyttää, mitä he osaavat. ADHD-lasten suhteen sovellettavien toimenpiteiden tulee sopia kaikille lapsille. Tämä lisää ymmärrystä ja parantaa luokkahenkeä.

Heikon itsetunnon seuraukset

  • Vaikeudet vastaanottaa kehuja ja taipumus tulkita muiden sanomiset kritiikiksi, vaikka ne olisivatkin tarkoitettu kehuiksi.
  • Omiin kykyihin uskomisen heikentyminen ja vähäinen kiinnostus yrittää mitään johtuen epäonnistumisen ja kielteisen palautteen pelosta.
  • Kielteinen asenne, joka voi johtaa apeuteen ja masennukseen.

8

 

Hyvän itsetunnon rakentaminen

  • Huomaa myönteiset asiat. Anna lapselle tunnustusta siitä, mitä hän on tehnyt oikein, ja vältä osoittamasta sitä, mitä hän on tehnyt väärin.
  • Muista kehua. Kehu lasta heti, kun siihen on aihetta, älä vain arvostele. Kun lapsi tekee jotain hyvin tai käyttäytyy kunnolla, kerro hänelle saman tien, että arvostat sitä.
  • Anna vastuuta. Jaa lapselle helppoja tehtäviä ja luo järjestemä, jossa onnistumisesta palkitaan. Lisää lapsen vastuuta sitä mukaa, kun hän näyttää pystyvän sitä kantamaan.
  • Rakenna vahvuuksille. Rohkaise lasta kehittymään niissä asioissa, joissa hän on taitava ja joista hän on kiinnostunut, olipa kyseessä sitten lukuaine, urheilulaji tai luova toiminta, ja juhli hänen saavutuksiaan.
  • Rohkaise. Rohkaise lasta, erityisesti silloin kun hän tekee jotain itselleen haastavaa.
  • Usko lapsen kykyihin. Lapsi voi hyötyä siitä tunteesta, että muut uskovat häneen ja hänen kykyihinsä. Se voi myös motivoida lasta yrittämään vielä enemmän.

9

 

  • Anna tunnustusta kehittymisestä. Huomaa lapsen edistyminen (pienikin) ja kehu häntä, kun siihen on aihetta – näin korostat myönteisiä asioita.
  • Katso epäonnistumisia oikeissa mittasuhteissa. Auta lasta ymmärtämään, että jokainen voi tehdä virheitä ja että me voimme kaikki oppia niistä. ADHD-lapsi voi toistaa samaa virhettä, jolloin tarvitaan paljon kärsivällisyyttä.
  • Keskity kokonaisuuteen, tekemiseen tuloksen sijasta. Älä välitä liikaa lopputuloksesta, vaan anna tunnustusta kaikkien tehtävän vaiheiden onnistumisesta.
  • Opettajan pitää järjestää lapselle tilaisuuksia osallistua. On tärkeää, että opettaja luo kiinnostavia, koko luokkaa koskevia tehtäviä, joissa ADHD-lapsen kokemus ryhmässä toimimisesta vahvistuu. Tällä tavalla tasa-arvoisuuden, onnistumisen ja omanarvontunteen kokemus vahvistuu myös

10

 

Oppilaat voivat kirjoittaa paperille, missä he ovat mielestään hyviä, ja kysyä myös vanhemmilta ja kavereilta heidän mielipidettään. Näin vanhemmat tai huoltajat ja lapsi saavat tilaisuuden istua yhdessä tuottamaan kirjallista yhteenvetoa siitä, mitä asioita lapsi hallitsee hyvin. Se lisää luottamusta ja antaa tukea tulevaisuutta varten. Tähän voit käyttää tietokoneelle ladattavaa mallia, joka löytyy oppaasta.

SOPIMINEN YHTEISISTÄ MENETTELYTAVOISTA

ADHD-lapsen itsetuntoa voi vahvistaa vanhempien/huoltajien ja opettajien yhteistyö, jossa nämä sopivat yhteisistä menettelytavoista, joilla pyritään vaikuttamaan lapselle vaikeisiin tilanteisiin.

Hyvin toimivista strategioista sopiminen
Kun vanhemmat/huoltajat keskittyvät kotona kohentamaan lapsen itsetuntoa, mutta tämä saa koulusta hyvin paljon kritiikkiä, seurauksena voi olla, että kielteinen palaute vaikuttaa myönteistä voimakkaammin ja että itsetunto pysyy edelleen heikkona.

Kotona toimiviksi havaittuja itsetuntoa rakentavia toimintamalleja voidaan soveltaa koulussa koko luokalle, ei vain ADHD-lapselle. Näin voidaan välttyä ADHD-lapsen eristämiseltä ja erityislapseksi leimaamiselta.

11

 

Sopivia menettelytapoja voivat olla:

  • Vastuun antaminen. Yksinkertaiset ja selkeät ohjeet voivat parantaa lapsen vastuuntuntoa ja onnistumisen tunnetta. Suoritukset voidaan palkita koko luokassa saman palkkiojärjestelmän mukaisesti.
  • Vahvojen puolten vahvistaminen. Kannusta lapsia kehittämään heidän vahvoja puoliaan ja taitojaan heitä kiinnostavissa asioissa. Puhu myönteisellä tavalla hyvän itsetunnon rakentamiseksi.
  • Rohkaisun antaminen. Ole rohkaiseva, erityisesti kun luokalla on edessään vaikea tehtävä.
  • Tunnustuksen antaminen kehityksestä. Anna tunnustusta edistymisestä kaikille lapsille, vaikka kyseessä olisikin vain pieni edistymisaskel. Käytä itseäsi esimerkkinä: "Tulen iloiseksi, kun sinä..."
  • Kritiikin tasapainottaminen. Tasapainota tarvittaessa myönteinen ja kielteinen palaute. ADHD-lapsella on taipumusta muistaa vain kritiikki, ei hyviä saavutuksia.
  • Viestinnän vahvistaminen. Käyttäkää päivittäistä raporttia opettajan ja vanhempien välisenä viestintäkeinona, erityisesti kun vanhemmat asuvat erillään jolloin viestintä saattaa olla vaikeampaa.

12

 

  • Huomion ja ajan antaminen lapselle koulun ulkopuolisia asioita koskien.
    Tämän ei tule liittyä tuloksiin tai käyttäytymiseen, vaan lapsen tunteisiin ja siihen, mitä hän haluaisi tehdä.
  • Lahjakkuuden tukeminen järjestämällä sopivia tilaisuuksia sen osoittamiseen.
    Ehdota mahdollisuuksien mukaan sopivia koko luokan projekteja tai opintoretkiä.

13

 

Palautteen antaminen
Vanhemmat/huoltajat hyötyvät säännöllisestä palautteesta yhtenäisten toimintamallien toteuttamisessa.

Samalla tavoin kuin muitakin tavoitteita koskien vanhemmat/huoltajat ja opettajat voivat sopia keskenään seuraavista asioista:

  • Kuinka usein yhteyttä pidetään ja palautetta annetaan.
  • Miten palautetta annetaan, puhelimitse jne.
  • Mistä on keskusteltava prosessin aikana, eli esim. menestyksestä ja itsetunnon kohentumisesta, ystävyyssuhteista ja ajankohtaisista vaikeuksista.
  • Tuleeko yhteydenpidossa huomioida vain lapsen itsetuntoa vai sovitaanko laajemmasta lapsen käytöstä ja suoriutumista koskevasta palautteesta?
  • Halutaanko koulun ja kodin välillä pitää yhteyttä kirjallisesti esim. reissuvihon avulla?
  • Resurssien käytön laajentaminen koko luokan hyödyksi.

14

 

AJANHALLINNAN JA JÄRJESTELMÄLLISYYDEN KEHITTÄMINEN

Tässä luvussa ehdotetaan ajankäytön hallintaa ja järjestelmällisyyttä koti- ja kouluympäristöissä.

PERUSTAITOJEN KEHITTÄMINEN VAHVUUKSIEN AVULLA

Vihjeitä ajanhallinnan onnistumiseen
ADHD-lasten ajankäytön hallinta saattaa olla haasteellista, koska:

  • He häiriintyvät helposti ympärillään tapahtuvista asioista.
  • Jonkin tehtävän suorittamiseen kuluvan ajan arviointi tai ymmärtäminen tuottaa vaikeuksia.
  • Heidän huomionsa siirtyy helposti asiasta toiseen.

”Aika on hänen vihollisensa.”
Sanoi eräs ADHD-lapsen äiti työryhmän jäsenelle
Lapsen ajankäytön hallintakyvyn kehittäminen voi auttaa noudattamaan suunnitelmia paremmin kotona ja koulussa.

15

 

Ajankäytön hallintaa voidaan parantaa seuraavilla tavoilla, jotka perustuvat lapsen vahvuuksiin:

  • Suurten tehtävien pilkkominen pienempiin osiin, jotka eivät vaikuta lapsesta ylitsepääsemättömiltä. Lapsen kanssa voidaan yhdessä päättää, kuinka paljon aikaa kunkin pikkutehtävän suorittamiseen kuluu. Tehtävän valmiiksi saaminen antaa itsetuntoa vahvistavan onnistumisen kokemuksen.
  • Varmistuminen siitä, että lapsi osaa katsoa ajan kellosta ja että hän käyttää kelloa. Näin hänen on helpompi kantaa vastuuta ajankäytöstään.
  • Aikataulun laatiminen yhdessä lapsen kanssa esim. kotiläksyjä varten sekä tietyn ajan varaaminen kullekin tehtävälle, kotiläksyille varatun kokonaisajan puitteissa. Taukoajoista ilmoittamiseen voidaan käyttää munakelloa tai matkapuhelinta. Tauon pituus voi olla viisi minuuttia aina 20 minuutin välein. Lasta kannattaa kehottaa jaloittelemaan tauoilla.
  • Kodin aikataulujen ja koulun lukujärjestyksen pitäminen selvästi esillä muistuttaa lasta seuraavasta tehtävästä ja sen ajankohdasta.
  • Palkitsemiseen perustuvan järjestelmän käyttäminen hyvälle ajanhallinnalle kotona ja koulussa. Tähän tulee pyrkiä yhdistämään mukaan lapsen vahvat puolet itsetunnon kohottamiseksi.
  • Valmistautukaa huolella, suunnitelkaa etukäteen ja rohkaiskaa lastanne tekemään samoin. Lapsen voidaan myös antaa osallistua päätöksentekoon esittelemälle hänelle pieniä mahdollisia vaihtoehtoja.

16

 

Vihjeitä järjestyksen pitämiseksi
Järjestyksen pitäminen voi olla haasteellista ADHD-lapselle, joka:

  • Voi unohdella asioita ja häiriintyä helposti.
  • Ei keskity muistamaan, missä tavaroita säilytetään tai minne ne on jätetty.
  • Ei aina muista katsoa aikataulua.

Lapsen järjestelykykyä voidaan kehittää seuraavasti;

  • Käyttämällä värikoodausta, jolla aikatauluissa olevat tiedot saadaan helpommin ymmärrettävään muotoon.
  • Varmistamalla, että aikataulut ja/tai lukujärjestykset kotona ja koulussa ovat paikoissa, josta lapsi löytää ne helposti tietoja etsiessään. Ne voidaan pitää myös koululaukussa.
  • Vanhemmat tai huoltajat tai opettajat antamalla rohkaisuja ja ylistystä tarkistavat usein, että lapsi pysyy aikataulussa.
  • Tekemällä lapselle muistilistoja, joiden mukaan hän osaa ottaa mukaansa oikeat tavarat sekä kotiin että kouluun.

17

 

  • Käyttämällä järjestelymenetelmiä, kuten sopivia säilytyspaikkoja kirjoille, vaatteille, leluille jne.
  • Laatimalla taulukko, josta käy ilmi, missä tavaroita säilytetään (työpöydällä kotona, pulpetissa luokassa).
  • Pitämällä muistivihkoa tai taulukkoa tavaroista, jotka tulee ottaa kotitehtävien suorittamista varten kotiin.
  • Käyttämällä palkkiojärjestelmää järjestyksenpidon onnistuessa.

18

 

ELÄMÄN- JA URAODOTUSTEN HALLINTA

Tähän lukuun on koottu ehdotuksia siitä, kuinka myönteistä elämänasennetta tuetaan, vahvoja puolia vahvistetaan ja energiaa sekä intoa kanavoidaan sopivan työuran suuntaan.

Tavoitteiden ja myönteisten odotusten vahvistaminen
Lapsi voi nähdä tulevaisuutensa myönteisenä, jos hän piirtää kuvan siitä, mitä hänelle on aiemmin tapahtunut ja mitä hän haluaisi tulevaisuudelta. Tästä oppaasta löytyy tietokoneelle ladattava elämänkaarimalli, johon lapsi voi piirtää, mitä hän ajattelee saavutuksistaan ja tulevaisuudestaan.

Työelämän haasteiden ymmärtäminen

Työympäristö voi asettaa monia haasteita ADHD:stä kärsivälle henkilölle. Osa niistä voi olla lapselle tuttuja jo kotoa ja koulusta, kuten ihmissuhteiden solmiminen ja ylläpitäminen.

  • Vaikka ADHD-oireet voivat vaikuttaa työssä selviytymiseen, monet niistä joilla on ADHD, menestyvät hyvin uralla, jolla heidän vahvuuksillaan ja kyvyillään on hyvät kehittymismahdollisuudet.

19

 

Tavallisimpia ADHD-henkilön työssään kohtaamia haasteita ovat:

  • Tasapainon löytäminen. ADHD-henkilöillä on taipumusta äärimmäisyyksiin, joko välttämään työntekoa tai tekemään sitä ylettömästi. Heidän on ehkä tehtävä enemmän tasapainon saavuttamisen ja säilyttämisen eteen työ- ja yksityiselämässään.
  • Työtovereiden kanssa toimeen tuleminen. Suhteet työtovereiden – myös esimiesten – kanssa voivat luoda todellisia haasteita. Tietyt oireet, kuten impulsiivisuus, voivat johtaa mahdollisesti vaikeisiin tilanteisiin. ADHD-henkilöiden on ehkä nähtävä kovasti vaivaa rakentaakseen ja ylläpitääkseen vahvoja ihmissuhteita.
  • Kokonaiskuvan säilyttäminen. Jokapäiväisistä haasteista huolehtiminen samalla kun säilyttää laajemman kuvan työstä voi osoittautua vaikeaksi - henkilö voi kokea hukkuvansa yksityiskohtiin ja unohtaa muut tehtävänsä tai päinvastoin.
  • Järjestelmällisyys. Järjestelmällisyyden puute voi olla jatkuva ongelma kaikenikäisille ADHD-henkilöille. Työpaikan vaatimukset voivat vaikeuttaa sitä entisestään.
  • Vastuun kantaminen. ADHD-henkilöiden voi olla vaikeata kantaa vastuuta toimistaan työssä ja kontrolloida tunteitaan, erityisesti kiistatilanteissa.

20

 

  • Suunnitteleminen. Suunnitelman tekeminen tietyn tavoitteen saavuttamiseksi voi osoittautua vaikeaksi useista syistä, esim. toimintojen suunnittelemisen ja ajanhallinnan puutteista johtuen.
  • Tehtävän loppuun suorittaminen. ADHD-henkilöt häiriintyvät helposti, ja heidän voi olla vaikeaa pysyä tehtävässä loppuun asti.

21

 

Sopivan työuran valitseminen
Hyvä lähtökohta sopivan työuran valinnassa on miettiä omia vahvuuksia ja heikkouksia. ADHD-henkilö voi olla hyvin tietoinen omista heikkouksistaan koulusta ja sen ulkopuolelta saamiensa kokemusten perusteella, mutta hänen voi olla vaikeaa määritellä, missä hän on onnistunut. Tällöin saattaa olla hyödyllistä ajatella ADHD-oireisiin usein liittyviä vahvuuksia, kuten:

  • Energisyys. Jos ADHD-henkilön energisyys osataan kanavoida työpaikalla oikein, se auttaa saamaan paljon aikaan.
  • Huomion kohdistaminen. Vaikka usein ajatellaan, että ADHD-henkilöllä on vaikeuksia tarkkaavuuden suuntaamisessa, kyse voikin olla tarkkaavuuden säätelystä. Yksi tällaisten henkilöiden vahvuus on, että he jättävät vähäpätöiset asiat huomiotta, ja kohdistavat huomionsa kiinnostavaan yksityiskohtaan hyvin intensiivisesti.
  • Luovuus. ADHD-henkilöiden mielessä voi liikkua paljon ajatuksia ja spontaaneja ideoita. Se voi tuottaa uusia ratkaisuja ja lähestymistapoja työpaikalla.
  • Kaoottinen ympäristö. ADHD-henkilöt sietävät kaoottista ja vilkasta ympäristöä ja jopa viihtyvät sellaisessa.
  • Mukautuvuus. ADHD-henkilö on helposti mukautuva, mikä saattaa tehdä hänestä sopeutuvamman ja joustavamman kuin muista ihmisistä. Hän voi sopeutua esimerkiksi työskentelemään yksin tai epätavallisina vuorokaudenaikoina.

22

 

Suunnitteleminen pitkällä tähtäimellä
Uralla edistyminen voi olla vaikeaa, erityisesti päättämättömyyden vuoksi.

Uraneuvojat saattavat pystyä auttamaan esittelemällä sopivia uravaihtoehtoja ja keinoja/vaiheita tulevan uran saavuttamiseen.

Realistisia työsuunnitelmia laadittaessa on huomioitava, että ADHD-nuoret kypsyvät vertaisiaan paljon myöhemmin ja että he saattavat tarvita paljon enemmän aikaa välttämättömien elämäntaitojen oppimiseen. Tässä tilanteessa ammatinvalinnanohjaaja tai uraneuvoja voi olla avuksi henkilön kehityksessä tai tämän mahdollisuuksien selventämisessä.

23

 

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

Tässä luvussa kerrotaan, miten ADHD-lasten muuttuvia mielialoja ja tunteita voidaan tunnistaa ja ymmärtää paremmin. Lisäksi luvussa ehdotetaan joitain tunteidenhallintakeinoja.

Muuttuvien mielialojen ymmärtäminen
ADHD-lasten mielialat voivat muuttua tiuhaan tahtiin äärimmäisyydestä toiseen – onnellisesta ja toiveikkaasta vihaiseen ja turhautuneeseen. Nämä muutokset eivät välttämättä johdu tietystä tapahtumasta, vaan voivat ilmetä seuraavista syistä:

  • Heikko itsetunto. Lapsella voi olla heikko itsetunto muilta ajan mittaan saadun negatiivisen palautteen seurauksena.
  • Taipumus hypätä johtopäätöksiin. Lapsi voi hypätä asioiden edelle ja tiettyyn johtopäätökseen ilman päteviä todisteita. Tämän seurauksena mieliala muuttuu johtopäätöksen mukaiseksi.
  • Lääkityksen vaikutuksen lakkaaminen. Jos lapsi käyttää lääkitystä, hänen mielialansa voi muuttua sen vaikutuksen lakatessa. Jos tätä jatkuu, lääkityksen tyyppiä tai annosta voi olla syytä muuttaa.
  • Lääkityksen vaikutuksen jälkeinen oireiden paheneminen. Lapsen lääkityksen vaikutuksen lakatessa oireet saattavat vaikeutua tai ärtyvyys lisääntyä.

24

 

  • ADHD:n liitännäishäiriö. ADHD:n lisäksi lapsella voi olla masentuneisuutta tai ahdistuneisuutta – samanakaissairastavuus on hyvin yleistä.

Mielialojen hallinta
Vanhemmat tai huoltajat voivat yrittää auttaa lasta hallitsemaan mielialojaan, erityisesti jos ne ovat kielteisiä, puhumalla niistä ja rohkaisemalla lasta toimimaan alla esitetyllä tavalla:

  • MIETI
    ...miltä lapsesta tuntuu sen perusteella, mitä juuri nyt tapahtuu ja mitä muuten hänestä tiedät.
  • PERUUTA
    ...ajatus, ellei se perustu tämänhetkisiin tapahtumiin eikä tosiseikkoihin.
  • KATSO TOISESTA NÄKÖKULMASTA
    ...jos negatiivinen ajatus perustuu siihen, mitä on tapahtumassa juuri nyt, sen ei välttämättä tarvitse johtaa negatiiviseen tunteeseen tai mielialaan. Katsomalla tilannetta toisesta näkökulmasta lapsi voi pystyä näkemään asiat myönteisemmin.

Tavoitteiden asettamisen harjoitus
Harjoitus, joka voi auttaa hallitsemaan kielteisiä mielialoja: lasta pyydetään piirtämään kuva siitä, mikä häntä ärsyttää tai loukkaa, ja kertomaan siitä, mitä hän mieluummin haluaisi tapahtuvan. Tämä lisää tietoisuutta omista tunteista suhteessa muihin ihmisiin.

25

 

YSTÄVYYSSUHTEIDEN LUOMINEN JA YLLÄPITÄMINEN

Tähän lukuun on kerätty ehdotuksia siitä, millä keinoin ystävyyssuhteita voidaan luoda ja ylläpitää. Luvussa kerrotaan, minkälaisia vaikeuksia ADHD-lapset usein kohtaavat, ja miten vanhemmat/huoltajat ja opettajat voivat auttaa heitä vähentämään esteitä tutustumisen tieltä ja ylläpitämään arvokkaita ystävyyssuhteita.

Ystävyyssuhteiden luominen ja ylläpitäminen on tärkeää kaikille lapsille. Se voi kuitenkin osoittautua vaikeaksi ADHD-lapsille, koska:

  • Heidän voi olla vaikea lukea oikein toisten signaaleja, kuten hymyä tai otsan rypistystä, joita muut lapset ymmärtävät ongelmitta.
  • He voivat vaikuttaa muista lapsista aluksi jännittäviltä ja erilaisilta, mutta tämä kiehtovuus saattaa kadota muiden väsyessä heidän käyttäytymiseensä.
  • He voivat kypsyä muita myöhemmin ja tarvita siksi aikuisten tukea vielä teini-iässä.

26

 

Vanhemmat tai huoltajat eivät tietenkään voi pakottaa lapsia ystäviksi, mutta he voivat tukea nykyisiä ystävyyssuhteita ja niiden säilymistä. Tällaisia keinoja voivat olla seuraavat:

  • Ystävien kutsuminen kotiin.
  • Enintään kolmen ystävän kutsuminen kotiin kerralla tilanteen hallinnassa pitämiseksi.
  • Lapsen rohkaiseminen ystävyyssuhteiden luomiseen – vaikka se edellyttääkin aikuisilta enemmän vaivannäköä.
  • Selvien sääntöjen asettaminen sille, milloin lapsi voi tavata ystäviään. Näin kaikki tietävät rajat ja sen, mikä on sallittua ja mikä ei.
  • Etukäteen suunnitteleminen ja kertominen ADHD-häiriöstä ystävän perheelle, jos kutsuja aiotaan esittää.
  • Hyvin kilpailupainotteisten aktiviteettien välttäminen ja sellaisten ulkoilmatoimintojen edistäminen, jotka sallivat aikaa tauoille ja vapaa-ajalle.

Kuten yllä on kuvattu, ADHD-lapset saattavat tarvita paljon tukea vanhemmiltaan tai huoltajiltaan luodakseen ja ylläpitääkseen ystävyyssuhteita – he tarvitsevat "ulkopuolista" otsalohkoa, joka on aivojen tunnekeskus.

27

 

Alla on mainittu joitain tekijöitä, jotka vaikuttavat lapsen kykyyn luoda ystävyyssuhteita:

  • Hyvä itsetunto ja itsetuntemus – nämä ovat oleellisia, kun halutaan välttää ristiriitoja.
  • Sosiaalisten ja kommunikointitaitojen puute - sosiaalisesta harjoittelusta voi olla apua, jos näitä pulmia on vielä yli 10 vuoden iässä.
  • Muiden väärinymmärtäminen – kyky lukea sanatonta viestintää, tuntea empatiaa muita kohtaan sekä ymmärtää muiden tunteita.
  • Sopimaton käytös – muiden henkilökohtaiselle alueelle tunkeutuminen ja "huonona häviäjänä" oleminen.

Ystävyyssuhteita rajoittavien tekijöiden poistaminen
Vanhempien tulee kannustaa lasta löytämään sellaisia alueita, joilla he ovat vahvoilla ja pärjäävät muiden kanssa. Hänen tulee käyttää luovuuttaan ja hyvää tuultaan inspiroidakseen luokkatovereitaan. Jos lapsi osaa jotain erityisen hyvin, hän voi käyttää tätä taitoaan luokkatoverin auttamiseen, mikä voi edistää ystävyyssuhteen syntymistä ja parantaa lapsen itsetuntoa.

28

 

Sosiaalisen median käyttö voi olla kannustettavaa, koska näin edistetään koulukavereista muodostuvan verkoston syntymistä. Verkosto voi osallistua lapsen elämään, lisätä mielenkiinnon kohteita ja estää ikävystymistä, mutta verkostoa tulee kuitenkin pitää silmällä mahdollisten kiusaamisen merkkien varalta.

Joskus täytyy vain hyväksyä, että ADHD on haaste, johon ajoittain voi liittyä yksinäisyyttä. Sosiaalista mediaa voi silloin käyttää viestintään ja kaverisuhteiden ylläpitämiseen.

29