Paranna

koulutus- ja

opiskelu-

tekniikoita

Tämä kirja voi auttaa vanhempia/huoltajia ja opettajia tukemaan ja kannustamaan ADHD-lasten koulunkäyntiä. Luku sisältää osiot päivittäisen rutiinin laatimisesta, uuteen kouluun siirtymisestä, opiskelutekniikoiden kehittämisestä, häiriötekijöiden käsittelystä ja koulupäivän edistyksen arvioinnista.

Selvitä, millaisia rutiineja koulullasi on, koska tässä annetut neuvot eivät välttämättä sovellu kaikkiin tilanteisiin ja kouluihin.

 

 

 

Päivittäisten rutiinien vakiinnuttaminen

__________________________________________________________________

Uuteen kouluun ongelmitta siirtyminen

_________________________________________________________________

ADHD-lasten tukeminen luokkahuoneessa

_________________________________________________________________

Opiskelutaitojen kehittäminen

_________________________________________________________________

Häiriötekijöiden hallinta kouluympäristössä

_________________________________________________________________

Edistymisen tarkkaileminen ja palautteen antaminen

__________________________________________________________________

Lapsen siirtyminen uuteen luokkaan tai uuden opettajan oppilaaksi

PÄIVITTÄISTEN RUTIINIEN VAKIINNUTTAMINEN

Tässä luvussa annetaan neuvoja hyvien ADHD-lapselle sopivien koulurutiinien kehittämiseen.

Miksi koulussa kannattaa käyttää päivärutiinia?
ADHD-lapset kohtaavat tavallisesti paljon haasteita koulupäivän aikana tarkkaavaisuus- ja käytöspulmiensa vuoksi. Näitä ovat:

  • Järjestelmällisyyden puute.
  • Heikko ajankäytön hallinta.
  • Unohtelevaisuus.
  • Pitkästyminen.
  • Tarkkaavaisuuden rajoittuneisuus.

Hyvin suunnitellut koulurutiinit voivat auttaa lasta tehtävien suunnittelussa ja tavoitteiden saavuttamisessa.

Hyvä päivittäinen koulurutiini voi:

  • Luoda selkeän toimintajärjestelmän auttamalla lasta erottamaan jokainen aine, opettaja ja luokkahuone toisistaan.
  • Auttaa lasta tulemaan luokkaan oikeaan aikaan oikeat koulukirjat mukanaan.

1

 

  • Auttaa lasta keskittymään helpommin tehtävien suorittamiseen jakamalla ne pienempiin, vähemmän pelottaviin osiin.
  • Sisällyttää intensiiviseen opiskeluun säännöllisiä lepohetkiä tauottamaan keskittymistä – tauot edistävät myös motivaatiota.
  • Auttaa luomaan tutun rakenteen lapsen koulupäivään.

Päivittäisen rutiinin luominen kouluun
Monet eri tekijät voivat auttaa luomaan hyvin jäsennellyn päivittäisen koulurutiinin. Näitä ovat:

  • Lukujärjestyksen laatiminen, jossa tunnit, paikat ja opettajat pysyvät muuttumattomina. Lapsi tulee siten sinuiksi rutiinin kanssa, noudattaa sitä ja olettaa, ettei se muutu.
  • Värikoodatun, selkeän lukujärjestyksen tekeminen Sen avulla lapsen on helppo hahmottaa oppitunnit, välitunnit ja luokkien sijainnit.
  • Sellaisen ajankohdan sopiminen joka aamuun, jossa opettaja hahmottelee päivän tehtävät ja pienet välitavoitteet, joiden avulla tavoitteet saavutetaan.
  • Riittävän ajan varaaminen päivän päätteeksi päivän saavutuksista ja haasteista keskustelemiselle. Jatkuvista arvioinneista ja positiivisesta päivittäisen rutiinin vahvistamisesta voi olla suuri hyöty.

2

 

  • Erityisen paikan valitseminen lapselle luokkahuoneessa häiriöiden minimoimiseksi (esim. loitolle ikkunoista).
  • Pysyvän säilytyslokeron antaminen lapsen käyttöön luokkahuoneen läheltä lapsen kirjoille ja muille tavaroille.

3

 

Suunnittelu etukäteen

  • Satunnaisten päivärutiinin muutosten, esim. koulun liikuntapäivän, ennakointi.
  • Välituntien, lounasaikojen ja urheilutoimintojen etukäteen suunnittelu. Parhaimmillaan nämä olisivat mahdollisimman hyvin valvottuja ja strukturoituja, jotta lapsen olisi helppo palata luokkaan eikä ristiriitoja muiden lasten kanssa syntyisi.
  • Lapsen keskittymistä vaikeuttavan, esimerkiksi iltapäivällä tapahtuvan väsähtämisen tunnistaminen. Sitä voidaan auttaa tavalliseen väsähtämisaikaan sijoitetulla aktiviteetilla, jolla lapsen mielenkiinto saadaan herätettyä. Voidaan käyttää esimerkiksi suullista oppimistapaa kirjallisen sijaan.

Päivittäisen koulurutiinin ylläpitäminen
Tämä on yhtä tärkeää kuin koulurutiinin luominenkin. Monet eri keinot voivat auttaa rutiinin ylläpitämistä, ja saattaa olla hyödyllistä kokeilla, mikä keino toimii parhaiten pitkällä aikavälillä.

Tällaisia keinoja ovat:

  • Matkapuhelimen käyttäminen, mikäli sallittua, muistuttamaan lasta siitä, mitä hänen tulee seuraavaksi tehdä.

4

 

  • ¨Värikoodauksen käyttäminen korostamaan päiväjärjestyksen eri kohtia, kuten eri paikkoja, oppitunteja ja opettajia.
  • Rannekellon käytön painottaminen, mikä auttaa lasta tiedostamaan aikataulussa pysymistä.
  • Sen varmistaminen, että rutiinisuunnitelman tai lukujärjestyksen voi ottaa helposti esiin.
  • Kuvien tai muun grafiikan käyttäminen osana lukujärjestystä.

Kouluun lähtemiseen liittyvän rutiinin luominen
Voi olla hyödyllistä käyttää kouluunlähtörutiinia, johon aamutoimien eri vaiheet on selvästi merkitty ja ajoitettu.

Rutiinin kuuluvat vaiheet voivat olla :

  • Sängystä nouseminen.
  • Peseytyminen.
  • Pukeutuminen.
  • Aamupalan syöminen
  • Hampaiden pesu.
  • Koulukirjojen pakkaaminen.
  • Eväiden mukaan ottaminen.
  • Linja-autopysäkille käveleminen.

5

 

UUTEEN KOULUUN ONGELMITTA SIIRTYMINEN

Tässä luvussa on kolme osaa, joissa ehdotetaan keinoja, joiden avulla ADHD-lapsen on helpompi siirtyä uuteen kouluun, ja joilla voidaan tukea tätä prosessia.

VALMISTAUTUMINEN NYKYISEN KOULUN JÄTTÖÖN
Koulun vaihtaminen voi olla pelottava askel kenelle tahansa lapselle, mutta erityisesti ADHD-lapselle asiaan voi liittyä lukuisia vaikeuksia. Ne voidaan luokitella kahteen eri kategoriaan:

1. Käytännön haasteet:

  • Tuttujen rutiinien muuttuminen.

2. Tunnetason/psykologiset haasteet:

  • Ystävistä luopuminen.
  • Tukea antavista, ymmärtävistä opettajista luopuminen.

Koulun vaihtamisen helpottamiseksi vanhempien tai huoltajien on:

  • Tuettava lasta hyvin koko siirtymisvaiheen ajan.
  • Hyvä käyttää apuvälinettä, kuten BaSoFiche-lomaketta* osana tiedonsiirtoa uuteen kouluun.

6

 

  • Varmistettava, että uudessa koulussa jatketaan pyydettäessä aiempia tukitoimia.

* *BaSoFiche-lomake on kehitetty Belgiassa, ja sen tehtävänä on siirtää alustavat tiedot kaikista uuteen kouluun siirtyvistä lapsista. Lomakkeen eri osoihin kirjataan tietoja lapsen taidoista, mielenkiinnonkohteista, hoidosta ja erityistarpeista. Lisäksi siihen voidaan kirjata tietoa aiemmista hoitopaikoista ja kotiin liittyvistä asioista.

Koulusta lähtemiseen liittyvien muutosten ymmärtäminen
Aktiviteettien, ympäristöjen ja rutiinien muuttaminen voi olla vaikeata ADHD-lapsille ja aiheuttaa:

  • Turhautumista.
  • Ahdistuneisuutta.
  • Masennusta.
  • Kiukuttelua.

Siirtymisvaiheen helpottamiseksi lasta voidaan rohkaista luomaan sarjakuvaa vanhempien tai huoltajien avulla, minkä kautta hän voi ilmaista tunteitaan, jotka liittyvät vanhan koulun jättämiseen ja toiveisiin uudesta koulusta. Ladattava sarjakuvan malli on käytettävissä.

Monet ADHD-lapset noudattavat mielellään tuttuja päivärutiineja, joten koulun vaihto voi olla heille hyvin traumaattinen kokemus ja suuri haaste.

7

 

Käytännön muutos
Toimenpiteitä, joihin tulee ryhtyä ennen kuin lapsi lähtee nykyisestä koulustaan:

  • Keskustelkaa siitä, mitä on odotettavissa.
  • Selittäkää, mitä on tehtävä vaihdon yhteydessä – esim. otettava selvää uudesta koulusta esim. käymällä siellä.
  • Jos mahdollista, tee muutoksesta asteittainen, esimerkiksi ehdota hyvin suunniteltuja tutustumiskäyntejä. Tutustumiskäynnillä lapsen on mahdollista tavata tärkeimpiä opettajia ja kertoa heille, mistä he koulussa pitävät eniten, miten hän oppii ja mitkä asiat ovat hänelle vaikeita.
  • Lapsen mukaan voi lähteä senhetkinen kaveri; näin muutos on helpompi.

Muutos tunnetasolla
Koulun vaihtamiseen kuuluu tuttujen lasten ja opettajien jättäminen taakse. Se voi osoittautua vaikeaksi lapselle, jolla on ADHD, erityisesti silloin, jos yksi opettaja on huolehtinut hänestä ja tuntee hänet hyvin.

Lapsille ja opettajille kehittyy ymmärrys lapsen ADHD:tä kohtaan, ja lapsi luo heihin suhteet kouluaikanaan.

8

 

Toimenpiteitä, joilla voidaan helpottaa koulun vaihtamiseen liittyvää tunnemuutosta:

9

 

Entisessä koulussa saadun tuen tason säilyttäminen
Nykyisen koulun tuki saattaa vähetä lähtöpäivän lähestyessä.

Näin voi käydä, koska koulu saattaa:

  • Nähdä sen tapana "päästää lapsi menemään".
  • Haluta asettaa nuorempien lasten tukemisen etusijalle.

10

 

Oikeantasoisen tuen säilyttäminen
Riittävän tuen saaminen lapselle voidaan varmistaa seuraavilla toimenpiteillä:

11

 

Valmisteleva tapaaminen koulun vaihtamisen yhteydessä
Tässä keskusteluoppaassa annetaan tukea opettajille ja vanhemmille tai huoltajille, kun he tapaavat tarkoituksenaan sopia koulun vaihtamiseen liittyvistä asioista. Oppaaseen on koottu ehdotuksia tärkeistä seikoista, joita tulee pohtia.

Kukin osaopas on tulostettavissa ja kirjoitettavissa käsin, tai ne voidaan täyttää sähköisesti. Vanhemmat, huoltajat ja opettajat saattavat haluta kertoa mielipiteistään ennen tapaamista.

Keskusteluopas opettajille: Tapaamiseen valmistautuminen
Tavoitteet

  • Selvien tavoitteiden asettaminen tapaamiselle.

Tapaamisen ensisijaisten aiheiden ja odotettujen tulosten asettaminen.
Ajan järjestäminen vanhemmille (tai vanhemmalle) huolenaiheiden ja mielipiteiden ilmaisuun.
Perusteellisen lapsesta saatujen kokemusten kuvauksen antaminen.

12

 

Toimenpiteet

  • Ottakaa selvää uuden koulun menettelytavoista.
  • Kerätkää tietoja muiden lasta opettaneiden opettajien kokemuksista.
  • Täyttäkää BaSoFiche-lomakkeen kaltainen lomake, jolla välitetään alustavat tiedot.
  • Harkitkaa hyvin toimivia strategioita ja palkitsemiseen perustuvia järjestelmiä, jotka ovat toimineet hyvin tämän lapsen kanssa.

Haasteet

  • Tämän lapsen kanssa odotettavissa olevia haasteita:

Käyttäytyminen luokkahuoneessa ja muiden lasten häiritseminen.
Muiden opettajien kokemattomuus häiritsevään käyttäytymiseen suhtautumisessa.
Häpeä opettajien, lasten ja vanhempien keskuudessa.
Muita lapsia syrjimättömien palkitsemiseen perustuvien järjestelmien luominen.

 

13

 

Kysymyksiä

  • Kuinka voidaan työskennellä yhdessä sen takaamiseksi, että kaikki tarpeelliset tiedot tulevat välitetyiksi?
  • Mitä uusien opettajien on erityisesti syytä tietää?
  • Mitkä strategiat toimivat parhaiten tämän lapsen kanssa?
  • Mitkä strategiat eivät ole toimineet?

14

 

Keskusteluopas vanhemmille: Tapaamiseen valmistautuminen
Tavoitteet

  • Kirjatkaa ylös haluamanne tulokset.

Määritelkää, miten mieluiten viestitte opettajan kanssa.
Sopikaa tiedon välittämisen aikarajoista ja strategioiden toimeenpanemisesta.

Toimenpiteet

  • Ryhtykää kokoamaan yhteen tietoja, joista voi olla apua uusille opettajille.
  • Miettikää miten voitte helpottaa siirtymistä yhteistyössä opettajan kanssa.

Haasteet

  • Kaikkien tarpeellisten tietojen välittäminen uuteen kouluun.
  • Hyvin toimivista, kotona käytettävistä toimintatavoista kertominen.
  • Leimautumisen välttäminen.

Kysymyksiä

  • Voitteko pyytää kaikkia osallistujia tekemään muistiinpanoja ja vertailemaan niitä tapaamisen lopussa?

15

 

Keskusteluopas opettajille ja vanhemmille: Tapaamisen aikana
Tavoitteet

  • Selkeän työjärjestyksen laatiminen tapaamiselle.

Koulun vaihtamiseen liittyvän asiakirjan laatiminen.
Sopiminen kotona ja koulussa hyvin toimivista käyttäytymisen hallintamenetelmistä.
Välitettävien tietojen kattavuuden ja tarkkuuden varmistaminen.
Riittävän ajan suominen kaikille osanottajille ilmaista omat huolenaiheet ja mielipiteet.

Haasteet

  • Sen ymmärtäminen, mitkä keinot toimivat parhaiten tämän lapsen kohdalla.
  • Uuteen kouluun liittyvän rutiininmuutoksen ja sen mahdollisten vaikutusten hallitseminen.
  • Uuteen kouluun ja mahdolliseen leimautumiseen liittyvät käytännön haasteet.

 

16

 

Kysymyksiä

  • Kuinka uutta koulua voidaan parhaiten tukea?
  • Mitä voidaan tehdä sen varmistamiseksi, että hyvin toimivia strategioita tullaan käyttämään uudessa koulussa?
  • Kuinka vanhemmat ja opettajat voivat toimia yhdessä tehdäkseen vanhan koulun jättämisen helpommaksi?

17

 

Toimenpiteet

  • Sopikaa, mitä kukin osapuoli tekee ja mihin mennessä.
  • Varmistakaa, että uusi koulu on saanut ajoissa kaikki asianmukaiset tiedot.
  • Antakaa mahdollisimman paljon tukea prosessin aikana.
  • Laatikaa toimenpiteet sisältävä yhteenveto tapaamisesta.

Tapaamisten jälkeiset toimenpiteet

  • Pitäkää yhteyttä vanhaan kouluun ja uuteen kouluun puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse tiedon kulun edesauttamiseksi.
  • Varmistakaa, että yhteistyö jatkuu vanhempien ja opettajien välillä.
  • Tukekaa uutta koulua.
  • Varmistakaa, että kaikki asianmukainen tieto välittyy uuteen kouluun ajoissa.
  • Kysykää itseltänne, onko vielä jotakin, mitä voisin tehdä tukeakseni tätä prosessia?

18

 

LAPSEN VIEMINEN UUTEEN KOULUUN

Uudessa koulussa aloittaminen on merkittävä hetki kenen tahansa lapsen elämässä, mutta ADHD-lapselle päivittäisen rutiinin ja ympäristön muuttuminen voi osoittautua erityisen vaikeaksi.

Lapsen valmistelu tehokkaasti siirtymisvaihetta ja edessä olevaa muutosta varten voi auttaa häntä selviytymään koulun vaihdosta helpommin.

Pääasialliset muutokset ovat:

  • Uudet rutiinit koulussa ja kotona.
  • Uudet suhteet opettajiin ja muihin lapsiin.

Rutiinissa tapahtuvaan muutokseen valmistautuminen
Jäsennetty ja säännöllinen rutiini on keskeinen osa koulumenestystä, ja on tärkeää suunnitella etukäteen muutoksia, joita uusi rutiini tuo tullessaan.

ADHD-lapsilta puuttuu usein järjestelmällisyyttä, ja heidän voi olla vaikeata suhtautua muutoksiin. Tämä näkyy erityisen hyvin siirryttäessä ala-asteelta yläasteelle. Tyypillisiä muutoksia ovat:

  • Uudenlainen lukujärjestys, joka voi muuttua tiuhaan.
  • Uusi ympäristö, jossa on paljon erilaisia luokkatiloja ja useita opettajia, mikä vaikeuttaa johdonmukaisen rutiinin säilyttämisessä.

19

 

  • Enemmän ja erilaisia oppiaineita.
  • Lisääntyneet kotiläksyihin liittyvät vaatimukset, mikä voi vaikuttaa kotirutiineihin.

Lapsen vanhempien tai huoltajien ja aikaisempien opettajien antama tuki voi auttaa uutta opettajaa lievittämään muutoksia.

Valmistautuminen uusien opettajien tapaamiseen ja uusien ystävien saamiseen
Lapsen tutustuessa uuteen kouluun hänen on myös luotava uusia ihmissuhteita opettajien ja muiden lasten kanssa. Tämä voi osoittautua haasteelliseksi, ja siihen voi liittyä:

  • Opettajien ja koulun muun henkilökunnan ADHD-häiriön väärinymmärtäminen.
  • Aluksi suosittuna oleminen ja sen jälkeinen eristäytymistä muista lapsista.
  • Syrjintää muiden lasten taholta.
  • Epävarmuutta muutoksen vuoksi.

Ystävien saaminen ja säilyttäminen voi usein olla vaikeaa ADHD-lapselle. He voivat luoda ystävyyssuhteita helposti, mutta uudet ystävät saattavat väsyä ajan mittaan ADHD-lapsen käyttäytymiseen. Se voi johtaa eristäytymiseen ja heikentyneeseen itsetuntoon ja sittemmin myös kiusaamiseen, sillä lapsen käytös voi muuttua ärsyttäväksi.

20

 

Samalla kun opettajien tulee olla tietoisia ryhmädynamiikasta ja mahdollisesta kiusaamisesta, myös vanhemmat tai huoltajat voivat auttaa lasta etsimään keinoja, joilla hän voi ylittää ystävyyteen liittyvät esteet.

Aikaisessa vaiheessa käytävät keskustelut vanhempien tai huoltajien ja uuden opettajan (uusien opettajien) välillä voivat edistää parempaa ymmärrystä ADHD:stä.

Uusi opettaja voi pyrkiä aktiivisesti integroimaan lasta uuteen ympäristöön ja samalla esitellä hänet avoimella ja ystävällisellä tavalla muille lapsille. Voidaan esimerkiksi luoda tervetulopakkaus, johon sisältyisi:

  • Kuvaus uudesta koulusta.
  • Kuvaus lukujärjestyksestä ja uusista oppiaineista.
  • Muiden lasten osallistaminen tekstien ja askartelujen muodossa.
  • Kuvaus tyypillisestä päivästä piirrostaulun avulla (sarjakuvan tyyliin).

21

 

Ohjeita vanhemmille lapsen koulun vaihdon yhteydessä

  • Antakaa mahdollisimman paljon tietoa sopivissa ajoin.
  • Varmistakaa, että tiedot kaikista aikaisemmasta koulusta saaduista kokemuksista välitetään uuteen kouluun. Niihin voivat sisältyä:

Lapsenne vahvat ja heikot puolet.
Keinot, jotka ovat toimineet koulutuksen lisätukena.
Lapsenne tyyli saada ystäviä ja suhteet opettajiin.
Hyvin toimivat palaute-, palkitsemis- ja läksyjärjestelmät.
Menetelmät, joilla ylläpidetään tarkkaavaisuutta ja lisätään opiskelutaitoja.
Lääkityksestä huolehtiminen ja käyttäytymisen ohjaaminen.
Mahdolliset haasteet ja keinot niiden voittamiseksi.

  • Määrittäkää yhteyshenkilö, jonka kautta pystytään viestimään uuden koulun kanssa.
  • Pyytäkää säännöllistä palautetta ja sopikaa tavasta, jolla se tulee antaa – puhelimitse, sähköpostitse, kirjeitse tai tapaamisten yhteydessä.
  • Varmistakaa, että koulussa ollaan tietoisia häiriöistä, jotka yleensä liittyvät ADHD:hen.
  • Korostakaa säännöllisen päivittäisen rutiinin tärkeyttä lapsen koulukäyttäytymisen kannalta.

22

 

Lapsen uuteen kouluun viemistä valmisteleva tapaaminen
Tämä keskusteluopas tukee vanhempia/huoltajia ja opettajia, kun he tapaavat sopiakseen siitä, miten lapsen koulunvaihtoa parhaiten valmistellaan. Oppaaseen on koottu ehdotuksia tärkeistä seikoista, joita tulee pohtia.

Kukin osaopas on tulostettavissa ja kirjoitettavissa käsin, tai ne voidaan täyttää sähköisesti. Vanhemmat, huoltajat ja opettajat saattavat haluta kertoa mielipiteistään ennen tapaamista.

Keskusteluopas opettajille: Tapaamiseen valmistautuminen
Tavoitteet

  • Vanhempien vakuuttaminen heidän lapselleen antamanne tuen tasosta.
  • Lapsen uuteen kouluun tottumista ja ihmissuhteiden hallitsemista auttavan tiedon pyytäminen vanhemmilta ja aikaisemmilta opettajilta.

Tavoitteet

  • Kertokaa mitä tukea voitte lapselle tarjota ensimmäisten viikkojen aikana.
  • Kertokaa, minkälaista aiempaa kokemusta itselläne ja opettajatovereillanne on ADHD-lasten avustamisesta.
  • Ottakaa selvää, tarvitaanko luokkahuoneeseen erityisiä hankintoja.
  • Arvioikaa edellisestä koulusta saamanne tiedot.

23

 

Haasteet

  • Lapsen erityistarpeiden ymmärtäminen.
  • Tietojen hankkiminen aikaisemmista, tämän lapsen kohdalla hyvin toimineista menettelytavoista.
  • Vanhempien vakuuttaminen siitä, että lapsi saa koulusta tukea.

Kysymyksiä

  • Mitkä keinot ovat aiemmin toimineet ja mitkä eivät lapsen suhteen luokassa?
  • Miten lapsi yleensä selviää muutoksista?
  • Kuinka lapsi luo uusia ystävyyssuhteita?
  • Mitä lapsi on mieltä uuteen kouluun siirtymisestä?
  • Mistä hän piti eniten aikaisemmassa koulussaan?
  • Kuinka parhaiten vanhemmat ja opettaja voivat toimia yhdessä siirtymisvaiheen aikana?
  • Mistä sellaisista toiminnoista lapsi pitää, jotka voivat auttaa motivoimaan häntä?

24

 

Keskusteluopas vanhemmille: Tapaamiseen valmistautuminen
Tavoitteet

  • Sen selvittäminen, minkälaista kokemusta koulussa ADHD:sta on.
  • Hyödyllisen tiedon välittäminen uuteen kouluun.
  • Hyödyllisten taustatietojen antaminen lapsestanne.
  • Varmistuminen siitä, että koulu tukee lastanne.

Toimenpiteet

  •   Huomioitavia seikkoja:

Miten lapsenne sopeutuu uuteen kouluun, esimerkiksi uuteen lukujärjestykseen.
Mikä on toiminut hyvin lapsenne suhteen entisessä koulussa puhuttaessa esimerkiksi läksyjenlukutekniikoista.
Minkä tyyppisiä tietoja kannattaa välittää.
Miten koulussa suhtaudutaan kielteisiin ADHD-uskomuksiin.
Onko opettajalla kysyttävää annettuihin tietoihin liittyen.

  • Ottamalla yhteyttä paikalliseen ADHD-tukiryhmään tai puhumalla muiden vanhempien kanssa voitte saada selville, minkälaista kokemusta uudella koululla on ADHD:sta.

25

 

Haasteet

  • Opettajan mahdollisten kielteisten uskomusten muuttaminen.
  • Lapsen edellisessä koulussa osoittaman käyttäytymisen, esimerkiksi tarkkaamattomuuden, kannalta annettava vakuuttaminen.
  • Sen varmistaminen, että koulu toimii annettujen tietojen mukaisesti.

Kysymyksiä

  • Minkälaisesta tiedosta on kaikkein suurin hyöty opettajalle tai koululle?
  • Onko opettajalla kokemusta ADHD-lapsista?
  • Ymmärtääkö opettaja rutiinin tärkeyden?
  • Onko koululla lapseen liittyviä erityisiä huolenaiheita?
  • Kuinka voitte tukea opettajaa lapsenne aloittaessa koulunkäynnin?

26

 

Keskusteluopas opettajille ja vanhemmille tai huoltajille: Tapaamisen aikana
Tavoitteet

  • Sovitaan kuinka tuetaan yhdessä lasta siirtymisvaiheen aikana.
  • Sopiminen koulun prioriteeteista lapsen suhteen uuden koulun ensimmäistä lukukautta varten.
  • Määrittää, mitkä ovat hyödyllisimmät tiedot (kuten esimerkkejä menestyksestä), joita kannattaa toimittaa opettajalle, ja milloin ne välitetään.
  • Jatkuvan palautteenannon tärkeyden vahvistaminen.

Haasteet

  • Sitoutuminen huolehtimaan lapsen tarpeista
  • Vanhempien vakuuttaminen siitä, että koulu pystyy soveltamaan aikaisemmin käytettyjä, hyvin toimivia strategioita.
  • Vanhempien vakuuttaminen siitä, että koulu pystyy antamaan säännöllisesti palautetta.

 

27

 

Kysymyksiä

  • Kuinka voitte toimia yhteistyössä siirtymisvaiheen aikana?
  • Kuinka usein palautetta voidaan antaa siirtymisvaiheen aikana?
  • Kuinka nopeasti aikaisemmin hyväksi osoittautuneet strategiat voidaan ottaa käyttöön uudessa koulussa?
  • Kuinka pystymme kaikki toimimaan yhdessä lapsen reagoidessa muutokseen?

Toimenpiteet

  • Kirjallisen lausunnon laatiminen koulun pyrkimyksestä täyttää lapsen tarpeet luokassa ja sen ulkopuolella.
  • Vanhempien tulee antaa mahdollisimman paljon tietoa aikaisemman koulun hyväksi osoittautuneista strategioista.
  • Sopikaa aikarajasta toimenpiteille.

Tapaamisten jälkeiset toimenpiteet

  • Laatikaa yhteenveto sovituista toimenpiteistä.
  • Toteuttakaa toimenpiteet sovitun aikataulun mukaisesti.
  • Varmistakaa, että kaikki tarpeelliset tiedot välitetään sovitulla tavalla.
  • Tarkkailkaa huolellisesti lapsen reaktioita uuteen kouluun sopeutumisessa.

28

 

UUDESSA KOULUSSA ALOITTAMISEN TUKEMINEN

Kaikki lapset kohtaavat erilaisia haasteita, kun he aloittavat uudessa koulussa. ADHD-lasten haasteet voidaan jakaa kahteen pääasialliseen aihepiiriin:

  • Luokkaan ja oppimiseen liittyviin haasteisiin, mukaan lukien uusi ja monimutkaisempi lukujärjestys, uudet ja vaihtelevammat oppiaineet sekä suurempi kotitehtävien määrä.
  • Vaikeuksiin luoda uusia suhteita opettajiin ja muihin lapsiin.

Tunnistamalla, mitä nämä haasteet merkitsevät lapselle, vanhemmat tai huoltajat ja opettajat voivat antaa tukeaan ensimmäisten viikkojen aikana uudessa koulussa.

29

 

Luokkaan ja oppimiseen liittyvät haasteet siirryttäessä ala-asteelta yläasteelle.

30

 

31

 

32

 

Suhteiden luominen opettajiin ja muihin lapsiin
Uusia ihmissuhteita voi selkiyttää lapselle antamalla hänen piirtää tapaamansa ihmiset tietynlaiseen "galleriaan". Se voi toimia lähtökohtana keskusteluille heidän vuorovaikutuksestaan kyseisten ihmisten kanssa ja heidän tunteistaan kutakin uutta, koulupäivän aikana tapaamaansa henkilöä kohtaan. Ladattava gallerian malli on käytettävissä.
 

Sen lisäksi, että ADHD-lapsen on totuttava uuden koulun uusiin järjestelmiin ja opiskelutapoihin, hänen on myös luotava uudet ihmissuhteet opettajiin ja muihin lapsiin.

Opettajan ja lapsen välinen tukea antava suhde auttaa lasta usein toteuttamaan mahdollisuutensa. Opettajat voivat auttaa myönteisen suhteen luomisessa antamalla käytännön tukea lukuisilla eri tavoilla (monet näistä ehdotuksista saattavat olla päivittäisessä käytössä missä tahansa luokassa):

  • Oppituntien tulee pitää mielenkiintoa yllä ja innostaa osallistumaan, sekä sallia kysymysten esittäminen (lähteenä Mental Health Foundationin ohjeet).
  • Yksittäisiä oppilaita ei pidä käskeä luokan eteen erityishuomion kohteeksi – se vaikuttaa kielteisesti. ADHD-lapsi voi osoittaa taitonsa ja kiinnostuksensa, jos hänen mielenkiinnonkohteensa huomataan ja kiinnostusta rohkaistaan.

33

 

  • Tietojen ymmärtämistä ja muistamista voidaan edistää oivallisesti missä tahansa luokkaympäristössä tiimityöskentelyn avulla.
  • Jos keskittymisessä on ongelmia, lapselle voidaan antaa lisäaikaa tehtävien suorittamiseen.
  • Laiskuus tai haluttomuus ei välttämättä ole syynä lapsen heikkoon suoritukseen.

Opettajat voivat tukea ADHD-lasta aktiivisesti tämän luodessa suhteita muihin lapsiin. Vaikka lapsi saattaa itse keksiä tapoja voittaa ystävyyteen liittyviä esteitä, opettajat voivat kuitenkin ryhtyä käytännön toimiin auttaakseen heitä sopeutumaan muiden lasten seuraan koulussa minimoimalla ristiriitojen riskin. Tällaisia toimia voivat olla:

  • Projektikohtainen parityöskentely.
  • Välituntien ja lounastaukojen valvonta kiusaamisen yms. estämiseksi.
  • Lasten oman ryhmien valinnan välttäminen mahdollisen syrjimisen estämiseksi.
  • Olla pakottamatta lapsia ystävyyteen.

34

 

Keskusteluopas vanhemmille: Tapaamiseen valmistautuminen
Tavoitteet

  • Varmistuminen siitä, että opettajat ymmärtävät kaikki huolenaiheenne.
  • Perusteellisen raportin saaminen lapsen tähänastisesta edistymisestä.
  • Tietojen vaihtaminen molemmin puolin ja tähän perustuvan asioiden yhteisen näkökannan määrittäminen.

Toimenpiteet

  • Määrittäkää, mitä lapsenne on kertonut teille uudesta koulustaan.
  • Onko lapsi ilmaissut huolenaiheita jostain uuteen kouluun liittyvästä asiasta?
  • Määrittäkää, mitä positiivisia asioita lapsi on maininnut tai te olette havainneet koulusta?
  • Määrittäkää erityiset ongelmat, joita on ilmennyt esimerkiksi uuden lukujärjestyksen kanssa.
  • Miettikää, mitä kouluun liittyviä seikkoja voitaisiin parantaa.

35

 

Haasteet

  • Sen varmistaminen, että hyviksi osoittautuneita järjestelmiä ei muuteta.
  • Sen varmistaminen, että koulu jatkaa lapsen tarpeisiin vastaamista.

Kysymyksiä

  • Minkä vaikutelman opettaja on saanut lapsestanne tähän mennessä?
  • Mitä ominaisuuksia opettaja pitää lapsenne vahvuuksina ja heikkouksina?
  • Minkä vaikutelman opettaja on saanut lapsenne suhteista toisiin lapsiin?
  • Minkä vaikutelman opettaja on saanut lapsenne suhteista toisiin lapsiin? Jos on saanut huonon vaikutelman, kuinka opettaja tai koulu hoiti tilanteen? Toimiko keino hyvin?
  • Voivatko vanhemmat tukea lasta vielä muulla tavoin koulun ulkopuolella?

36

 

Keskusteluopas opettajille ja vanhemmille tai huoltajille: Tapaamisen aikana
Tavoitteet

  • Määrittää koululle asetettavat prioriteetit perustuen ADHD-lapsen tähänastisiin kokemuksiin – tunnistakaa kaikki saavutukset.
  • Osoittaa, miten molemmat osapuolet voivat lähestyä asiaa yhteisin voimin.
  • Sopiminen siitä, kuinka usein on annettava palautetta ja kuinka – sähköpostitse, puhelimitse, kirjeitse tai tapaamisten yhteydessä.

Sopiminen siitä, kuinka usein on annettava palautetta ja kuinka – sähköpostitse, puhelimitse, kirjeitse tai tapaamisten yhteydessä

  • Koulussa ja kotona tähän mennessä ilmaantuneista ongelmista keskusteleminen.
  • Vanhempien vakuuttaminen siitä, että koulu jatkaa heidän lapsensa tukemista vastaisuudessakin.
  • Vanhempien vakuuttaminen siitä, että koulu ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin kaikkien huolenaiheiden suhteen.

Kysymyksiä

  • Kuinka opettaja ja vanhemmat tai huoltajat uskovat lapsen selviytyvän muutoksesta?
  • Miten muut lapset ovat tähän lapseen suhtautuneet?

37

 

  • Miten muut opettajat ovat suhtautuneet lapseen?
  • Mitkä ovat koulun mielestä tärkeimmät lasta koskevat asiat tulevaisuudessa?
  • Voivatko vanhemmat antaa lisätietoja tai lisätukea?
  • Kuinka usein palautetta voidaan antaa?

Toimenpiteet

  • Sopikaa, mitä opettajan ja vanhempien tulee tehdä, eli esim. lisätietojen antaminen opettajalle ja käyttäytymisessä ilmenevien muutosten tarkkailu kotona ja havaintojen välittäminen koululle.
  • Sopikaa aikarajoista, joihin mennessä nämä toimenpiteet on suoritettava.
  • Sopikaa kuka tekee yhteenvedon siitä, mitä tapaamisessa sovittiin.

Tapaamisten jälkeiset toimenpiteet

  • Laatikaa yhteenveto sovituista toimenpiteistä.
  • Toteuttakaa toimenpiteet sovitun aikataulun mukaisesti.
  • Varmistakaa, että kaikki asianmukaiset tiedot välitetään sovitulla tavalla.
  • Varmistakaa, että palautetta annetaan säännöllisesti.
  • Varmistakaa, että uudet tapaamisessa sovitut strategiat toimivat, ja elleivät ne toimi, tuokaa asia esille ajoissa.

38

 

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan muodostaa hyvä tukirakenne.

Miksi on tärkeätä luoda selkeä rakenne oppimistilanteille?
ADHD-lapset voivat menestyä koulussa, erityisesti jos käytössä on sopivia rohkaisevia ja heidän vahvoja puoliaan painottavia menetelmiä.

Tämä merkitsee sitä, että myös perherutiiniin tulee luoda hyvin jäsenneltyjä oppimistilanteita.

Selkeä järjestys on tärkeä asia, sillä lapset saattavat tarvita:

  • Selviä rajoja ja ohjattua tukea.
  • Selviä ohjeita esimerkkeineen.
  • Selviä tavoitteita ja aikarajoja.
  • Vaihtelua tehtäviin mielenkiinnon ylläpitämiseksi.

ADHD-lasta tukevat oppimistilanteet
Luokkahuoneessa voidaan käyttää monia eri keinoja, jotka tukevat oppimista.

39

 

Mahdollisia keinoja ovat:

  • Materiaalin jatkuva läpi käyminen. Toisto voi tuoda selkeyttä oppimiseen lisäten tarkkaavaisuudeltaan ailahtelevien lasten mahdollisuutta kuulla tietty tieto ainakin kerran.
  • Tärkeiden tietojen selittäminen ja korostaminen. Kaikkein tärkeimmistä kohdista tulee tehdä kaikkein mielenkiintoisimpia.
  • Pitkän oppitunnin jakaminen lyhyempiin osiin. Näin tuetaan keskittyneisyyden ja tarkkaavaisuuden säilyttämistä.
  • Lapsiin katsominen heille puhuttaessa. Lapsen huomio ohjataan takaisin opiskeltavaan asiaan.
  • Kirjallisten tehtävien korjaaminen ja palauttaminen mahdollisimman pian. Lapset voivat oppia enemmän saadessaan palautetta välittömästi.
  • Sellaisen kielen ja sellaisten esimerkkien käyttäminen, joita lapsi helposti ymmärtää.Esimerkiksi matematiikasta voidaan tehdä konkreettisempaa käyttämällä esimerkkejä jokapäiväisestä elämästä.
  • Rohkaiseminen kysymysten esittämiseen. Mitä aktiivisemmin lapsi osallistuu, sitä paremmin hän säilyttää tarkkaavaisuutensa.

40

 

  • Värikoodauksen käyttö eri oppimateriaaleissa ja taululla. Tärkeimpiä seikkoja kannattaa korostaa ja vahvistaa visuaalisella oppimistyylillä.
  • Suullisten ohjeiden yhdistäminen kuviin tai havainnollistamiseen käytännössä.
  • Roolileikkien käyttö. Näin opiskeluun tuodaan elävyyttä.

Tukea erilaisissa oppiaineissa
Kaikilla lapsilla on vahvuuksia ja heikkouksia eri oppiaineissa. ADHD-lapset ovat kaikki yksilöllisiä ja osa heistä voi olla lahjakkaita matematiikassa tai kielissä, kun taas osa voi olla taitavia taitoaineissa tai kotitaloudessa. Kaikissa aineissa oppimistyylillä ja luokassa käytettävällä taktiikalla voi kuitenkin olla suuri merkitys ADHD-lapsen tukemisessa.

41

 

42

 

43

 

44

 

45

 

46

 

47

 

48

 

49

 

50

 

51

 

52

 

53

 

54

 

55

 

56

 

ADHD-lasten voi olla vaikeaa muistaa faktoja ja päivämääriä puutteellisen työmuistin vuoksi. Opettajat voivat auttaa tiedon asettumista pitkäaikaismuistiin käyttämällä erilaisia menetelmiä. Esimerkkinä voidaan mainita:

Ryhmätyöt – esimerkkinä maantieto*
*Ryhmätöiden tekeminen voi olla arvokas apu opettajalle monissa oppisuunnitelmaan kuuluvissa aineissa, kuten historiassa, maantiedossa, kemiassa ja fysiikassa, teknisessä suunnittelussa tai vaikka kirjallisuudessa ja esittävässä taiteessa. Tässä käytetään esimerkkinä maantietoa, mutta samoja periaatteita voidaan soveltaa myös muihin oppiaineisiin.

Ryhmittele oppilaat pareiksi. Anna pareille aineistoa, joiden pohjalta he valmistelevat työn. Anna lasten työskennellä projektin parissa normaalin tunnin aikana.

Nimeä projektille selkeät kriteerit antamalla esim. seuraavat ohjeet:

  • Ota selville 10 faktaa valitusta maasta.
  • Käytä vähintään kolmea eri tietolähdettä.
  • Laadi yhteenveto löytämistäsi tiedoista omin sanoin.
  • Suunnittele juliste tiedoista.
  • Mieti luokalle viisi kysymystä kyseisestä maasta muistiinpanokorteille ja kirjoita vastaukset kääntöpuolelle.
  • Pyydä pareja esittelemään julisteensa ja anna kunkin lapsen tehdä sitä, mitä hän osaa parhaiten.

57

 

  • Pyydä kutakin paria esittämään luokalle valmistelemansa kysymykset.
  • Projektin esittelemisen jälkeen lapset luovuttavat kortit, julisteen ja muun kirjallisen materiaalin.

Ryhmätyön seuranta
Opettaja voi järjestää tietokilpailun tunnin päätteeksi käyttämällä ryhmätöissä esitettyjä kysymyksiä. Jos lapset tietävät etukäteen näin käyvän, he ovat motivoituneempia kuuntelemaan tarkemmin muiden esitellessä tietojaan.

Lapsille voidaan antaa palkintoja projektin puitteissa kaikkein luovimmasta työstä, omaperäisimmästä työstä ja parhaasta taideteoksesta jne., jotta useimmat lapset saavat palkinnon.

Opettaja voi säilyttää muistiinpanokortit kysymyksineen ja asettaa ne työpöydälleen sopivaan laatikkoon, joka on nimetty kyseisen maan mukaan. Lukuvuoden edetessä laatikko täyttyy tällaisista muistiinpanokorteista, ja lapset voivat käyttää niitä tietolähteinä tehdessään muita tehtäviä. Näin materiaali tulee kerrattua useita kertoja, ja oppilaiden mielenkiinto kasvaa.

Tämä on tehokas opetusmenetelmä, jonka avulla tiedot saadaan oppilaiden pitkäaikaismuistiin. Se on lisäksi erinomainen keino saada kaikki luokan oppilaat mukaan. Tätä menetelmää voidaan käyttää monissa eri oppiaineissa, ja se on hyvin tehokas tapa saada paljon työtä tehdyksi lyhyessä ajassa.

Projektien esittelemisen yhteydessä lapset voivat kiinnittää luokan seinälle kokoelman tehdyistä töistä. Opettaja voi sitten kutsua muita opettajia ja lapsia katsomaan töitä.

58

 

OPISKELUTAITOJEN KEHITTÄMINEN

Tässä luvussa kannustetaan kehittämään opiskelutaitoja. Lukuun on koottu ehdotuksia lähestymistavoista, jotka toimivat parhaiten ADHD-lasten suhteen.

Hyvien ja asianmukaisten opiskelutaitojen kehittäminen
Vankat opiskelutaidot kotona ja koulussa ovat avain menestyksekkääseen oppimiseen. ADHD-lapsella voi olla taipumus tarvita pidempi aika läksyjen lukuun kuin muilla lapsilla. Sen vuoksi vanhempien ja opettajien voi olla hyödyllistä seurata:

  • Kuinka suuresta läksymäärästä lapsi pystyy selviytymään?
  • Onko lapselle valittavissa vaihtoehtoisia kotitehtäviä, joiden avulla saavutetaan samat tavoitteet?

Seuraavassa taulukossa on esitetty osa niistä perustaidoista, joiden kehittämiseen ADHD-lapsi saattaa tarvita tukea.

59

 

60

 

61

 

62

 

63

 

64

 

65

 

Kotiläksyjen tekeminen
Vanhemmilla tai huoltajilla on tärkeä rooli ADHD-lapsen auttamisessa tämän kotitehtävien suorittamisessa ja palauttamisessa.

Alla on annettu muutamia käytännön vihjeitä, joiden avulla lapsi voi suoriutua läksyistään paremmin.

Ajankäytön hallinta:

  • Taukojen pitäminen. Lapsenne voi hyötyä siitä, että hän pitää viiden minuutin tauon puolen tunnin välein.
  • Läksyjenlukurutiinin vakiinnuttaminen. Lasten on tavallisestikin vaikea rauhoittua tekemään läksyjä väsyneenä koulun jälkeen tai silloin, kun heillä on jotain muuta mielenkiintoista mielessään. Kotitehtävien teko kannattaa ajoittaa niin, että niiden jälkeen pääsee palkkioksi leikkimään tai katsomaan televiosiota.
  • Vihjekorttien käyttö. Kokeisiin valmistauduttaessa kannattaa käyttää vihjekortteja, jotka sisältävät tärkeimmät faktat. Näin tiedot ovat pienemmissä osissa ja siten helpommin muistettavassa muodossa.
  • Laajojen tehtävien pilkkominen osiin. Kun laajat tehtävät pilkotaan osiin, ne on helpompi saada tehdyiksi. Seinälle voidaan kiinnittää aikataulu, jonka mukaan kukin tehtävä on suoritettava.

66

 

Järjestyksenpidon apuvälineet

  • Kotitehtäväkirja. Siihen voi kirjoittaa saadut kotiläksyt, niiden suorittamiseen tarvittavat materiaalit ja päivämäärät, joihin mennessä kotitehtävät on palautettava. Sekä vanhemmat että opettaja kirjoittavat puumerkkinsä tehtyihin kotitehtäviin – tämä on kätevä tapa tehdä yhteistyötä. Se voi myös auttaa lasta ottamaan vastuuta ja asettamaan asiat tärkeysjärjestykseen.
  • Matkapuhelimen käyttö muistutuksena. Asettakaa lapsenne matkapuhelimeen hälytys muistuttamaan häntä ennen koulusta lähtemistä, että hän on palauttanut kotitehtävänsä.
  • Työpisteen järjestäminen kotona. Järjestäkää lapselle kotiin erityinen tila, mieluiten työpöytä, läksyjen tekoa varten. Kehottakaa lasta pitämään se siistinä, niin ettei aikaa kulu hukkaan tavaroiden järjestelyssä ennen kuin hän voi aloittaa kotitehtäviensä tekemisen. Työtila kannattaa sijoittaa lähelle vanhempia, jotta he voivat helpommin valvoa lapsen keskittymistä.
  • Sopivan laatikon käyttö. Kehottakaa lastanne tyhjentämään koululaukkunsa sisältö päivittäin sopivaan laatikkoon hänen tultuaan kotiin. Kotitehtäväkirjan avulla hän voi sitten määrittää, mitkä materiaalit on otettava esiin sinä iltana tehtäviä läksyjä varten ja mitä materiaaleja tarvitaan vasta myöhemmin.

67

 

  • Auttakaa kotitehtävien palauttamisessa. Kehottakaa lastanne käyttämään tiettyä kansiota kaikille suorittamilleen kotitehtäville. Näin voitte tarkistaa, että kansio on lapsen koululaukussa ennen kuin lähtee seuraavana aamuna kouluun.

Palkitsemiseen perustuvat järjestelmät:

  • Palkinnosta sopiminen. Antakaa lapsellenne palkintoja hyvin suoritetuista kotitehtävistä.
  • Pysykää realistisina ajankäytön suhteen. ADHD-lapselta kuluu kotona enemmän aikaa tehtävien tekemiseen kuin koulussa.
  • Rohkaiskaa lastanne mittaamaan kotitehtävien tekemiseen kuluva aika. Se motivoi läksyjen lukuun, sillä he voivat kilpailla kellon kanssa.
  • Palkinnoiksi sopivat:

Ylimääräinen television tai tietokoneen ääressä vietettävä aika.
Koulun antama positiivinen palaute tuloksista.
Sallittu valvominen perjantai-iltana.
Tarinan lukeminen tai pelin pelaaminen yhdessä.

Palkintojen on oltava sellaisia, että lapsi haluaa niitä kovasti – muuten ne eivät tehoa.

68

 

HÄIRIÖTEKIJÖIDEN HALLINTA KOULUYMPÄRISTÖSSÄ

Tässä luvussa hahmotellaan muutama parhaista menetelmistä häiriötekijöiden ja ADHD-lapsen tarkkaamattomuuden hallitsemiseksi.

Häiriötekijöiden hallinta ja terveydestä sekä turvallisuudesta huolehtiminen koulussa
Monien lasten huomio voi kiinnittyä vääriin asioihin koulussa, olivatpa kyseessä rutiininomaiset tehtävät, kuten aamunavaus tai oppiaineet, joita he eivät pidä mielenkiintoisina tai innostavina.

ADHD-lasten on vaikeata kohdistaa huomionsa tiettyyn asiaan, eli heidän voi olla vaikeaa keskittyä tärkeällä hetkellä. He voivat häiriintyä, koska:

  • He eivät pysty suodattamaan ympärillään tapahtuvia asioita.
  • Heidän huomionsa kiinnittyy helposti muuhun kuin mihin sen pitäisi.
  • He ovat hitaita kokoamaan tarkkaavaisuutensa uudelleen.

Minimoimalla häiriötekijät opettajat voivat auttaa lasta keskittymään ja oppimaan paremmin luokassa.

69

 

Häiriötekijöiden hallinta luokkahuoneessa
Opettajat tarvitsevat aikaa löytääkseen hyvin toimivia ratkaisuja häiriötekijöiden hallitsemiseksi. Ei ole olemassa joka tilanteeseen sopivaa menetelmää, jonka avulla tiedettäisiin, mikä keino toimii parhaiten tiettyyn lapseen.

Seuraavaan taulukkoon on koottu häiriötekijöiden päätyypit sekä joitakin ratkaisuehdotuksia.

70

 

71

 

72

 

ADHD-lasta koskevat terveys- ja turvallisuusongelmat koulussa
Koulujen on aina asetettava etusijalle oppilaiden ja opettajien kannalta turvallisen työympäristön luominen. Tämä voi olla määritetty osana koulun menettelytapoja.

Käytännön aktiviteetteja sisältävät oppiaineet merkitsevät erityisiä riskejä, olivatpa sitten kyseessä kokeet kemian tunneilla tai urheilu liikuntatunnilla. ADHD-lapset voivat pitää paljon tällaisista tunneista, joilla korostetaan enemmän tekemistä kuin istumista ja kuuntelemista.

Innokkuus on aina hyvä asia, mutta ADHD-lasten impulsiivisuus ja ylivilkkaus voivat merkitä sitä, että terveyden suojelemiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi on oltava erityisen tarkkoja.

  • Jos koululla on kouluavustaja, hän voi auttaa tilanteiden valvomisessa.
  • Jaa luokka pareihin käytännön tehtäviä varten sekä ystävyyssuhteiden luomiseksi että häiriötekijöiden pitämiseksi pieninä.
  • Selitä ja toista ohjeet tarkkaan ja selvästi, eli esimerkiksi mikä on sallittua välitunnilla ja mikä ei ja mikä edellyttää valvojaa ja mikä ei.

73

 

  • Katso lasta silmiin antaessasi ohjeita.
  • Muista, että hänen huomiokykynsä saattaa siirtyä muualle ja ole valmiina saamaan hänen huomionsa kiinnittymään takaisin asiaan.
  • Kiinnitä erityistä huomiota opintoretkien ja muiden vierailujen suunnitteluun turvallisuuden takaamiseksi.
  • Toista säännöt ennen retkelle lähtöä – erityisiä sääntöjä voidaan määrittää vessassa käyntiä, matkamuistokauppoja ja rahankäyttöä koskien, kuten myös yleiseen julkisessa paikassa käyttäytymiseen.

74

 

EDISTYMISEN TARKKAILEMINEN JA PALAUTTEEN ANTAMINEN

Tähän lukuun on koottu ehdotuksia vanhemmille tai huoltajille ja opettajille oppimisen edistymisen arviointikeinoista.

Oppimisen arvioiminen
Oppimisen arvioiminen, edistymisen huomioiminen ja palautteen antaminen koulussa ovat erityisen tärkeää. Opettajan antamat myönteiset kommentit, vaikka vain vähäisistä suorituksista, voivat rohkaista ja parantaa lapsen itsetuntoa ja motivaatiota.

Vaikka ADHD-lapset voivat olla älykkäitä, perinteisten akateemisten arviointimenetelmien avulla ei voida aina osoittaa tätä, mikä voi puolestaan olla haitaksi myöhemmässä elämän vaiheessa.

ADHD-lasten suorituksia voidaan arvioida paremmin muilla menetelmillä, joita voivat olla:

  • Luokan kaikkien oppilaiden suorittamat kokeet.
  • Kotitehtävien tekeminen.
  • Positiivisesta käyttäytymisestä annettava epävirallinen tunnustus, joka edistää päivittäistä opiskelua ja tarkkaavaisuutta.
  • Edistyksen seuranta sovitun suunnitelman mukaisesti.

75

 

Myönteisen palautteen antaminen edistymisestä
Lapsen kehuminen hyvästä suorituksesta voi huomattavasti lisätä hänen motivaatiotaan luokassa. Kehuminen voi osoittaa, että opettaja uskoo oppilaan kykyihin, mikä rohkaisee tätä suorittamaan uudelleen saman myönteisen teon.

Myönteistä palautetta voidaan antaa seuraavista:

  • Avun pyytäminen.
  • Istumassa pysyminen.
  • Olla keskeyttämättä muita.
  • Tarkkaavaisuuden säilyttäminen.
  • Ajoissa oleminen.
  • Järjestelmällisesti toimiminen.

76

 

Myönteinen palaute voi vaikuttaa lapseen hyvin tehokkaasti, jos:

  • Kehuminen perustellaan.
  • Sen saa välittömästi siihen liittyvän suorituksen jälkeen.
  • Se ei ole epäsuoraa kritiikkiä sisältävä kehun muotoon puettu kommentti tyyliin "Sehän meni hyvin" tai "Miksi et tehnyt niin viime viikolla?"
  • Se toistetaan joka kerta, kun lapsi suorittaa saman teon onnistuneesti, eikä vain ensimmäisellä kerralla.

ADHD-lapsen oppimisen arvioiminen
Vaikka lapsella saattaa olla riittävät tiedot hyvään arvosanan kokeissa, hänellä voi olla vaikeuksia tuottaa se oikeassa muodossa ja vaaditussa ajassa. (Lähde: Mental Health Foundation) Näin voi käydä useista eri syistä. Syynä voi olla, että:

  • Jokin häiritsee lasta.
  • Lapsella on vaikeuksia hallita ajankäyttöään tehokkaasti.
  • Lapsella kestää kauan päästä alkuun.
  • Lapsella on vaikeuksia muistaa erityisiä faktoja.

77

 

Jos lapsen oppimista arvioidaan vaihtoehtoisilla menetelmillä, hänellä voi olla paremmat mahdollisuudet osoittaa osaamisensa. Tällaisiin menetelmiin voivat kuulua keskustelut ja projektit kirjallisten kokeiden sijaan. Monet ADHD-lapset pitävät enemmän suullisesta oppimisesta, ja heistä on helpompaa puhua asioista. (Lähde: Mental Health Foundation)

Jos kirjalliset kokeet ovat välttämättömiä, opettajan apu ja ohjanta voi parantaa suoritusta. Tällainen tuki voi olla osa koulun käytäntöä. Keinona voivat olla:

  • Ylimääräisen ajan antaminen sääntöjen salliessa.
  • Harjoittelukokeiden järjestäminen etukäteen.
  • Mahdollisuus suorittaa koe paikassa, jossa ei ole häiriötekijöitä.
  • Valmisteluvaiheessa pääasiat sisältävien vihjekorttien käyttäminen.
  • Tietokoneen käytön salliminen kirjallisissa tehtävissä.
  • Kysymysten ja ohjeiden lukeminen ääneen ennen kokeen alkamista.
  • Erillisen luokkahuoneen varaaminen lapsille, joille annetaan lisäaikaa.
  • Apulukijan järjestäminen kokeisiin osallistuville oppilaille, joilla on lukihäiriö.
  • Apukirjoittajan järjestäminen kokeisiin osallistuville oppilaille, joilla on ADHD ja lukihäiriö.

78

 

LAPSEN SIIRTYMINEN UUTEEN LUOKKAAN TAI UUDEN OPETTAJAN OPPILAAKSI

Tässä luvussa esitellään tarpeelliset valmistelutoimet ja tuki ADHD-lapsen siirtyessä uuteen kouluun tai luokkaan.

Uuteen luokkaan tai uuden opettajan oppilaaksi siirtymisen valmistelu
Lukujärjestykseen kuuluu yleensä siirtymistä luokasta toiseen ja opettajalta toiselle koulupäivän kuluessa, ja vaikka tästä voi tulla tuttu rutiini, se voi silti olla olla raskasta ja johtaa viivästymisiin oppitunnin alussa.

ADHD-lapsilla voi olla seuraavia vaikeuksia luokasta toiseen siirtymisen takia:

  • Myöhästyminen unohtamisen tai häiriötekijöiden vuoksi.
  • Huono valmistautuminen järjestelmällisyyden puutteen vuoksi.

Siirtymiseen valmistelu voi auttaa ADHD-lasta kohtaamaan päivittäisen rutiinin tehokkaammin.

79

 

Lapsen valmistelu muutosta varten
ADHD-lapset pitävät rutiineista ja voivat aluksi olla haluttomia muuttamaan niitä. Opettaja voi valmistella lasta kertomalla, mitä tapahtuu seuraavaksi, miksi niin tapahtuu ja mitä se edellyttää.

Käytännön valmistelutoimiin voi kuulua:

  • Sen toistaminen mikä seuraava oppitunti on, missä se pidetään ja kuka sitä opettaa. Tämä auttaa lasta muistamaan nämä tiedot.
  • Lapsen vakuuttaminen siitä, että ajan myötä lukujärjestyksestä tulee tuttu, aivan kuten aiemmistakin rutiineista.
  • Muistuttaminen lasta viisi minuuttia etukäteen siitä, että oppitunti tulee vaihtumaan.
  • Lapsen ohjaaminen oikean luokkahuoneen suuntaan.
  • Säilytyslokeroiden järjestäminen keskeiselle paikalle, josta lapsi saa kirjansa ja muut tarvikkeensa seuraavaa tuntia varten.

80

 

Lapsen valmisteleminen uusien aikuisten tapaamiseen
Uusien ihmisten tapaaminen voi olla pelottava kokemus lapselle, joka tulee ensimmäistä kertaa uuteen kouluun. Alta löytyy ehdotus siitä, kuinka jää murretaan opettajien, luokkatovereiden ja lapsen välillä.

  • Ehdotuksena vanhemmille annetaan se, että lapsi piirtäisi itseään esittävän kuvan ja näyttäisi sen opettajalle ja/tai koko luokalle esitelläkseen itsensä.
  • Kuvasta voi käydä ilmi asioita, joista hän pitää ja joista hän ei pidä sekä esittelee hänet uudelle luokalle hauskalla ja pelkoa herättämättömällä tavalla.

Lapsen valmisteleminen kiireisen lukujärjestyksen noudattamiseen.
Opettajat ja vanhemmat tai huoltajat voivat tukea lasta tämän totutellessa elämään kiireisen ja aikaisempaa monimutkaisemman lukujärjestyksen tahtiin. Käytännön keinoja voivat olla:

  • Lukujärjestyksen värikoodaus, jonka avulla lapsi erottaa oppiaineet, paikat ja opettajat toisistaan visuaalisesti.
  • Lukujärjestyksestä otettava kopio, joka on aina esillä ja helposti nähtävissä ilmoitustaululla.
  • Erilaiset välilehdet tai kansiot kullekin oppiaineelle, mahdollisesti lukujärjestyksen värikoodauksen mukaiset.

81

 

  • Vihkojen etu- ja takakanteen liimattavat tarrat, joissa on oma nimi ja oppiaineen nimi, jotta oikea vihko on helppo löytää.
  • Jokaista oppiainetta varten olennaiset tarvikkeet sisältävä tarkistuslista, jota voi täydentää aina jakson alussa, jos koulussa on jaksojärjestelmä.
  • Digitaalinen kalenteri tai älypuhelin, joka ilmoittaa seuraavasta oppitunnista ja vaadittavista tarvikkeista.
  • Rannekello, joka muistuttaa ajan hallinnasta ja järjestelmällisyydestä.

Lapsen valmisteleminen uuden opettajan tapaamiseen
Menestyksekästä opiskelua voidaan pohjustaa tiedottamalla uutta opettajaa niistä keinoista, jotka ovat toimineet parhaiten koulussa tähän mennessä.

  • Kuinka lapsi reagoi muutokseen?
  • Mikä on toiminut hyvin perheen ja entisten opettajien kanssa?
  • Mitkä ovat lapsen mieleisimmät oppimistyylit, vahvuudet ja heikkoudet?
  • Minkälaiset ovat lapsen suhteet opettajiin ja muihin lapsiin?
  • Onko mahdollista lukea tiedostoja ja kirjallisia kommentteja (koulupäiväkirja) lapsen kehityksestä ja käyttäytymisestä Internetin kautta?

82