Puhu

diagnoosista,

asian käsittelystä

ja lapsen

hoidosta

 

Tämä kirja auttaa vanhempia/huoltajia ja opettajia ymmärtämään paremmin, mistä ADHD:ssä on kysymys. Se voi auttaa esimerkiksi tunnistamaan taudin oireita ja käsittelemään tilannetta. Kirja sisältää osiot koulun rutiineista ja suuntaviivoista, lääkehoidosta, oireista, muiden vanhempien mahdollisten huolien käsittelystä ja tilanteeseen liittyvistä negatiivisista tunteista. 

Selvitä, millaisia rutiineja koulullasi on, koska tässä annetut neuvot eivät välttämättä sovellu kaikkiin tilanteisiin ja kouluihin.

 

ADHD -tietoisuuden kasvattaminen

__________________________________________________________________

Puhukaa ADHD:sta

__________________________________________________________________

__________________________________________________________________

ADHD -häiriön lapseen aiheuttamien vaikutusten ymmärtäminen

_________________________________________________________________

_________________________________________________________________

ADHD-TIETOISUUDEN KASVATTAMINEN

Tämä luku on jaettu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan koulujen menettelytapoja ja toimintaohjeita. Siinä annetaan sekä vanhemmille, huoltajille että opettajille niihin liittyviä käytännön neuvoja, joiden avulla pystytään muodostamaan rakentavia suhteita ADHD:n hoitosuunnitelmaa laadittaessa.

Toinen osa sisältää vanhemmille tarkoitettuja neuvoja siitä, mikä on paras tapa keskustella ADHD:sta opettajien ja muun kouluhenkilökunnan kanssa hyvin toimivan yhteistyön aikaan saamiseksi.

Kolmannessa osassa keskitytään siihen, miten ADHD selitetään toisille vanhemmille ja kuinka tulisi suhtautua tämän häiriön herättämään negatiiviseen kaikuun.

Neljänteen ja viimeiseen osaan on koottu parhaat tavat lisätä tietoisuutta ADHD:sta muiden lasten keskuudessa.

1

 

MENETTELYTAVAT JA TOIMINTAOHJEET
Miksi koulun menettelytavoilla on merkitystä?
Menettelytavoilla ja toimintaohjeilla taataan, että sovituista säännöistä pidetään kiinni kaikilla koulutuksen osa-alueilla luokan koosta ja henkilökunnan tasosta lähtien lasten hyväksyttävään käyttäytymiseen luokkahuoneessa ja sen ulkopuolella.

Monet menettelytavoista ovat oleellisia ADHD-lapselle, joka saattaa joutua syrjinnän kohteeksi koulussa. Näihin kuuluvat erityistarpeita, yhtäläisiä mahdollisuuksia, kiusaamisen torjumista, erilaisuudesta tai vammasta johtuvaa syrjintää ja koulussa tapahtuvaa lääkkeiden käyttöä koskevat menettelytavat.

Vanhempien ja huoltajien voi olla hyödyllistä lukea nämä menettelytavat ja miettiä keinoja, joiden avulla he voivat saada tukea ADHD-lapselle. Menettelytavat on saatavissa koulusta painetussa muodossa tai koulun internet-sivustolta. Menettelytavat voivat vaihdella koulusta toiseen.

2

 

Joitakin erityisesti ADHD-lapsien kannalta oleellisia menettelytapoja on lueteltu seuraavassa taulukossa.

3

 

4

 

Menettelytavat, joihin vanhempien tulee kiinnittää erityistä huomiota
Vanhempien on hyvä tutustua koulun menettelytapoihin ja sääntöihin osatakseen vaatia lapselleen parasta mahdollista tukea. Opettajia tavatessa on hyvä, että vanhemmat ovat perehtyneet koulun tapoihin ja sääntöihin, varsinkin lapsen koulunkäynnin alussa.

Menettelytapojen osa-alueisiin saattaa kuulua:

  • Erityinen tuki koulutunneilla ja tauoilla.
  • Opettajien tieto ja kokemus.
  • Opetuksen lisätuki tuntien aikana.
  • Koulun menettelytavat pitkäaikaisista terveysongelmista kärsivien lasten tukemisessa.
  • Luokkien keskimääräinen oppilaslukumäärä.
  • Koulun kuriin ja rangaistuksiin liittyvät menettelytavat.
  • Koulun oppilasarviointiin liittyvät säännöt, esimerkiksi se, miten käytös ja asenne vaikuttavat todistuksen arvosanoihin?
  • Koulun läksyihin liittyvät menettelytavat.
  • Erityiset tukikeinot kuten lisäaika kokeissa.
  • Viestintä vanhempien kanssa.

5

 

Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä kouluun milloin vain lapsen koulu-uran aikana varmistuakseen siitä, että koulun käyttämät keinot ovat tehokkaita heidän lapsensa kohdalla.

Tuen saaminen lapselle
Jos teistä tuntuu, että koulun säännöt eivät täysin toimi, on tärkeää, että keskustelette huolenaiheistanne koulun kanssa.

6

 

Tärkeitä toimenpiteitä ovat tällöin:

  • HANKI
    Ellette vielä tunne koulun sääntöjä ja periaatteita, pyytäkää niitä koululta tai tutustukaa niihin koulun internet-sivuilla.
  • TUTKI
    Tutkikaa koulun sääntöjä ja periaatteita tarvittaessa toistuvasti ja kiinnittäkää huomiota oman lapsenne kannalta olennaisiin asioihin.
  • TARKISTA
    Varmistakaa, että tukitoimet ovat asetusten mukaisia.
  • ETSI
    Etsikää internetistä muita paikallisia, alueellisia tai kansallisia koulunkäyntiin liittyviä menettelytapoja. 
    Eroavatko ne koulun käytössä olevista menettelytavoista?

7

 

  • SOPIKAA TAPAAMINEN
    Keskustelkaa lapsen opettajan kanssa omista näkemyksistänne, muista koulua koskevista käsityksistänne ja lapselta saamastanne palautteesta. Voitte myös pyytää lastanne hoitavalta taholta kirjallista lausuntoa koulua varten.
  • SOPIKAA
    Selvittäkää opettajan kanssa ongelmat, joita koulun sääntöjen ja menettelytapojen suhteen on syntynyt.

Hyödyllisiä huomioon otettavia seikkoja:

  • Ottakaa yhteyttä paikalliseen ADHD-tukiryhmään. Muiden samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa keskusteleminen voi tarjota apua ja neuvoja
  • On hyvä ajatus pitää kirjaa koulun kanssa käydyistä puhelinkeskusteluista sekä arvioinneista ja tapaamisista.

8

 

Vanhempien ja opettajien välisten suhteiden luominen
Myönteinen suhde opettajiin voi parantaa lapsenne kouluviihtyvyyttä. Mitä enemmän opettaja tietää ADHD-lapsesta, sitä paremmin hän osaa suunnitella lapsen integrointia luokkaympäristöön.

On mahdollista, että lapsenne opettaja ei tunne ADHD:n tyypillisiä oireita ja että hän sen vuoksi sekoittaa ADHD:n muihin häiriötiloihin. Näitä voivat olla esimerkiksi oppimisvaikeudet ja uhmakkuushäiriö.

sv/book/1/#page-number=4

Voi olla hyödyllistä tavata lapsen opettaja(t) mahdollisimman pian, mielellään ennen kuin lapsi aloittaa uudessa koulussa, kertoakseen heille mitä ADHD on ja miten se eroaa muista ongelmista. Tämä lisää opettajan ymmärrystä ja voi estää väärinkäsityksiä.Voitte myös selittää, kuinka ADHD vaikuttaa lapseenne ja kuinka se voi vaikuttaa lapsenne käyttäytymiseen ja hänen suhtautumiseen koulutyöhön.

Voitte myös kirjoittaa kouluun tai opettajalle ja kertoa, mitä ADHD merkitsee teidän lapsenne kohdalla.

Saattaa myös olla hyödyllistä:

  • Viedä lapsi uuteen kouluun tutustumiskäynnille ennen lukukauden alkamista.

9

 

  • Että lapsenne tapaa käynnillään tärkeimmät opettajansa ja että saatte tilaisuuden selittää, mistä hän pitää eniten koulussa, kuinka hän oppii ja mikä tuottaa hänelle vaikeuksia.

Voitte myös kirjoittaa kouluun tai opettajalle ja kertoa, mitä ADHD merkitsee teidän lapsenne kohdalla.

10

 

Esimerkki esittelykirjeestä opettajalle tai koululle
Hyvä [opettajan nimi],
[lapsen nimi] on todettu ADHD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö. Tahdomme kertoa teille hänestä auttaaksemme hänet hyvään kouluvuoden alkuun.

Viimeisten vuosien aikana olemme työskennelleet yhdessä opettajien kanssa löytääksemme tapoja, joiden avulla [nimi] menestyy koulussa parhaalla mahdollisella tavalla. Selitämme alla, kuinka [nimi]n ADHD-oireet voivat vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä ja suoritukseensa. Tämän avulla voitte oppia ymmärtämään häntä paremmin ja kehittää keinoja auttaa häntä.

  • [Nimi] on hyvin vaikeata istua pitkään hiljaa paikoillaan, joten saattaa auttaa asiaa, jos annatte hänen nousta liikkumaan aika ajoin. Aikaisemmin tähän on yhdistetty tehtäviä, kuten kirjojen keräämistä tai taulunpyyhkimistä.
  • Lapsemme on äärimmäisen impulsiivinen ja toimii usein ajattelematta. Kotona olemme sopineet merkistä, jolla muistutamme häntä siitä että hänen pitää harkita ennen kuin puhuu. Näin yritämme estää häntä keskeyttämästä muita ja päästämästä suustaan mitään ajattelematonta.

11

 

 

  • [[Nimi]n työmuisti ei ole hyvä, ja huomaatte ehkä, että hänelle pitää toistaa asioita useammin kuin muille.Mielestämme katsekontaktin hakeminen ja ylläpitäminen ennen ohjeen antamista pitää tehokkaasti yllä hänen tarkkaavuuttaan. On myös hyvä antaa vain yksi ohje kerrallaan ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä.
  • [Nimi] saattaa toisinaan käyttäytyä sopimattomalla tavalla.Toivomme, että yritätte parhaanne mukaan saada hänet sopeutumaan luokkaan, esim. tarjoamalla kaikille oppilaille mahdollisuuden kertoa itsestään. Näin [nimi] olisi tilaisuus mainita, että hänellä on ADHD.
  • [Nimi] on vaikeata suorittaa asioita järjestyksessä. Tämä koskee erityisesti annettuja tehtäviä kuten kotiläksyjä. Toivomme todella, että [nimi] saa Teiltä ymmärrystä ja tukea siihen, että hän ottaa oikeat läksykirjat kotiin ja palauttaa oikeat kotitehtävät ajoissa.

[[Nimi] on aina viihtynyt koulussa erittäin hyvin ja hän pitää uusien asioiden oppimisesta, erityisesti silloin, kun ne esitetään visuaalisesti ja kun hänellä on tilaisuus osallistua käytännön tehtäviin.

Toivomme, että olemme tällä kirjeellä pystyneet antamaan Teille tietoa [nimi] ADHD-häiriöstä ja siitä, kuinka se voi vaikuttaa häneen koulunkäyntiinsä. Voitte mielellään ottaa meihin yhteyttä, mikäli Teillä on kysyttävää tai huolenaiheita.

Ystävällisin terveisin,

12

 

Koulun kerhotoimintaa koskevat menettelytavat
Koulun säännöt ja periaatteet voivat koskea myös kouluajan ulkopuolisia kerho- ja muita toimintoja kuten musiikkia, teatteria tai urheilua, joissa jotkut ADHD-lapset voivat pärjätä erittäin hyvin. Näihin toimintoihin osallistuvien ADHD-lasten suhtautuminen myös kouluoppimiseen ja samalla heidän itsetuntonsa voi parantua.

Koulun kerhotoimintaa koskevat säännöt ja periaatteet voivat koskea:

  • Turvallisuutta
  • Ohjaajien ja lasten määrän suhdetta
  • Ohjeistuksen tasoa

Lapsenne tämänhetkinen osallistuminen kerhotoimintaan voi olla lähtökohtana teidän ja opettajan (opettajien) välisessä keskustelussa tai viestinnässä. Voitte myös neuvoa opettajaa (opettajia), mitkä aktiviteetit ovat todennäköisesti sopivimmat lapsellenne:

  • Taistelulajeihin kuuluvan itsehillinnän kehittyminen saattaa auttaa levotonta lasta keskittymisessä.
  • Taiteellinen lapsi saattaa hyötyä savityö- tai taidetunneista, ja ylivilkas lapsi tanssista tai aktiivisesta urheilusta.
  • Ujo lapsi saattaa haluta ilmaista itseään teatteriryhmässä.

13

 

KESKUSTELEMINEN ADHD:STÄ OPETTAJIEN KANSSA

ADHD-lapsen koulumenestys saattaa parantua, kun vanhemmat tai huoltajat luovat positiivisen työsuhteen lapsen opettajiin.

Lapsen vanhemman ei tule olettaa, että opettaja olisi torjuva tai että hän tietäisi hyvin vähän ADHD:stä. Keskustelun tarkoituksena on syventää opettajan ymmärtämystä juuri tästä lapsesta ja saada häneltä mahdollisimman paljon tukea.

Opettajalle tulee antaa lyhyt kuvaus lapsen ADHD-häiriön vakavuudesta. Opettaja pitää lapsen edut mielessään ja haluaa tämän menestyvän.

Sekä opettajien että vanhempien tai huoltajien tulee vaihtaa tietoja ennakolta ja yrittää ottaa huomioon toistensa huolenaiheet.

14

 

Keskustelun käynnistäminen koulun kanssa
Käytäessä keskusteluja koulun kanssa tulee selvittää, kuinka koulu:

  • Soveltaa menettelytapoja ja toimintaohjeita vastatakseen ADHD-lasten tarpeisiin.
  • Tarjoaa tukea ADHD-lapsille esim. erityisopetuksen keinoin.
  • Auttaa vanhempia ja opettajia työskentelemään yhdessä, jakamaan tietoja ja seuraamaan edistystä.

15

 

Yhteistyö lapsen opettajan kanssa
Yksi vanhemman/huoltajan tärkeimmistä tehtävistä on solmia vahva ja myönteinen suhde lapsen opettajaan.

Yhteistyö luo tehokkaan suhteen. Keskustelkaa yhdessä parhaiden ratkaisujen ja niiden strategioiden löytämisestä, jotka toimivat sekä koulussa että kotona.
Voi myös olla hyödyksi tavata hyvissä ajoin opettajaa, joka on eniten tekemisissä lapsenne kanssa.

Tapaaminen voi koostua seuraavista vaiheista:

  • KYSY
    Käyttäkää tapaamista kysymyksiin ja tiedonhankintaan. Kysykää esim., onko opettaja työskennellyt aiemmin ADHD-lasten kanssa? Jos on, miten hyvin se silloin sujui?

16

 

  • Onko lapsen kohdalla ollut kurinpidollisia ongelmia?
    Onko opettajalla erityisiä kysymyksiä tai huolenaiheita?
    Mitä koulu odottaa lapselta?
    Ketkä opettajat ovat työskennelleet onnistuneesti lapsen kanssa aiemmin ja miksi he ovat onnistuneet?
    Mikä on tärkein näkökulma puhuttaessa lapsen koulukokemuksista?

    Mitkä oppitunnit ovat aiemmin kiinnostaneet lasta eniten?
    Missä asioissa lapsi on lahjakas ja mistä hän on kiinnostunut?
    Onko vanhemmilla muita lapsia? Jos on, häiritseekö lapsen ADHD perheen sisäisiä suhteita?

17

 

  • KERRO
    Tapaaminen voi olla tilaisuus kertoa lyhyesti lapsestanne. Tällöin voidaan ottaa esiin mm. seuraavat asiat: Miten lapsen edellisessä koulussa sujui? Mikä on aiemmin osoittautunut toimivaksi koulussa ja kotona asiat, jotka ovat erityisen vaikeita kotona?
  • TARKENNA
    Antakaa tarkempaa tietoa erityisistä ongelmista, joita teillä on lapsenne kanssa, korostaen johdonmukaisen ja yhtenäisen suhtautumistavan tärkeyttä.
  • TARJOA
    Tarjotkaa apuanne opettajalle, jos tämä haluaa tietää enemmän ADHD:stä. Tarjotkaa myös pyydettäessä tukeanne. Kuunnelkaa vuorostanne opettajan kokemuksia ADHD:stä ja oppikaa niistä.

18

 

  • LAADI
    Laatikaa opettajan kanssa suunnitelma, jonka perusteella jaatte tietoa ja ideoita ja annatte palautetta siitä, mihin realistisesti pystytte sitoutumaan ja siitä mitkä alueet saattavat muodostua haastavimmiksi.
  • PUHU
    Puhu säännöllisesti edistyksestä ja huolta aiheuttavista seikoista.
  • VASTAA
    Vastaa kaikkiin huolenaiheisiin ja työskentele yhdessä opettajan kanssa ongelmien ratkaisemiseksi.
  • TARJOA
    Kertokaa opettajalle, että olette hänen tukenaan hänen työskennellessään lapsenne kanssa.

19

 

Opettajien tutustuttaminen ADHD-häiriöön
Tämän keskusteluoppaan tarkoituksena on tukea vanhempia/huoltajia ja opettajia heidän tavatessaan keskustelemaan ja oppimaan ADHD-häiriöstä. Oppaaseen on koottu ehdotuksia tärkeistä seikoista, joita tulee pohtia.

Kukin alaopas on tulostettavissa ja kirjoitettavissa käsin, tai ne voidaan täyttää sähköisesti. Vanhemmat/huoltajat ja opettajat saattavat haluta jakaa mielipiteitään ennen tapaamista.

Keskusteluopas opettajille: Tapaamiseen valmistautuminen
Tavoitteet

  • Luoda hyvät suhteet vanhempien ja opettajan välille.
  • Saada lapsesta mahdollisimman hyvät tiedot.
  • Sopia toimenpiteistä tilanteiden hallitsemiseksi ja hoitamiseksi.

Toimenpiteet

  • Pohtikaa, minkälaisia tietoja ja kokemuksia teillä on ADHD:sta koulussa ja koulun ulkopuolella.
  • Ottakaa selvää ADHD:stä etukäteen.
  • Kyselkää muiden opettajien ja työtovereiden kokemuksista ADHD-lasten kanssa toimimisesta ‒ onko olemassa paikallista tukiverkostoa?

20

 

Haasteet

  • Miten käsitellä työtovereiden ja muiden lasten vanhempien ADHD-kielteisiä näkemyksiä.
  • Tehdä vanhempien kanssa saumatonta yhteistyötä tavoitteena saada lapselle riittävät tukitoimet.

Kysymyksiä

  • Miten koulu voi toimia vanhempien kanssa yhdessä varmistaakseen, että lasta tuetaan koulunkäynnissä mahdollisimman hyvin?
  • Kuinka ADHD vaikuttaa lapsen päivittäisiin toimintoihin?
  • Miten ADHD on aiemmin vaikuttanut lapsen käyttäytymiseen koulussa?
  • Miten ADHD on aikaisemmin vaikuttanut lapsen oppimiseen?
  • Mitkä aikaisempien opettajien käyttämät keinot ovat olleet onnistuneita?
  • Käyttääkö lapsi lääkkeitä?

21

 

Keskusteluopas vanhemmille: Tapaamiseen valmistautuminen
Tavoitteet

  • Luoda hyvät suhteet opettajaan (opettajiin).
  • Selvittää opettajien kokemus ADHD:sta.
  • Selvittää odotettavissa olevan tuen määrä.

Toimenpiteet

  • Ottakaa selvää, mitkä ovat koulun ADHD-lapsia koskevat menettelytavat - löytyvätkö ne koulun tai paikallisten/alueellisten opetusviranomaisten internet-sivuilta?
  • Ottakaa selvää koulun kokemustasosta ADHD-lasten kanssa. Onko mahdollista puhua muiden ADHD-lasten vanhempien kanssa?
  • Kertokaa lapsenne "tarina" ja antakaa opettajalle mahdollisimman paljon taustatietoa.
  • Miettikää, mitkä tiedot ovat merkityksellisiä opettajan kannalta, erityisesti tiedot lapsen aikaisemmista kokemuksista luokassa ja sen ulkopuolella.
  • Ottakaa yhteyttä paikalliseen ADHD-tukiverkostoon.

22

 

Haasteet

  • Yhteistyö koulun kanssa sen varmistamiseksi, että lasta tuetaan koulunkäynnissä mahdollisimman hyvin.
  • Miten käsitellä koulun, opettajan ja muiden lasten vanhempien ADHD-kielteisiä näkemyksiä?

Kysymyksiä

  • Mitä kokemuksia koululla on ADHD-lasten kanssa työskentelemisestä?
  • Mikä on Teidän kokemuksenne ADHD-lasten opettamisesta?
  • Kuinka voitte auttaa lastamme saamaan hyvän koulutuksen?
  • Tiedättekö, mistä voimme saada uusinta tietoa ADHD:sta?
  • Mitä mieltä olette siitä, kuinka hyvin koulu täyttää opetusvaatimukset ADHD-lasten ollessa kysymyksessä? Millä Internet-sivustoilla on tietoa siitä?
  • Oletteko nähneet koulun ADHD:tä käsittävän ohjeistuksen?
  • Onko mahdollista puhua muiden samanlaisessa tilanteessa olevien vanhempien kanssa?
  • Tiedättekö, kuinka muut lähikoulut tukevat ADHD-lapsia?

23

 

Keskusteluopas opettajille ja vanhemmille: Tapaamisen aikana
Tavoitteet

  • Selvitetään mikä toimisi parhaiten ADHD-lapsen kanssa sekä luokkahuoneessa että sen ulkopuolella.
  • Muiden ADHD-lapsen kanssa työskentelyä koskevien toimintaohjeiden selvittäminen, mukaan lukien reseptilääkkeiden otto.

Haasteet

  • Henkilökohtaisten ADHD:ta koskevien kielteisten uskomusten tai ennakkoluulojen käsitteleminen.
  • ADHD-lapsen luokkahuoneessa vaatimien erityistarpeiden huomioiminen, mukaan lukien suhteet muihin lapsiin.
  • ADHD-lapsen muiden tarpeiden, kuten lääkityksen, huomioiminen.

24

 

Kysymyksiä

  • Kuinka vanhemmat tai huoltajat voivat tukea opettajaa siten, että tämä pystyy vastaamaan ADHD-lapsen tarpeisiin luokkahuoneessa?
  • Kuinka kaikilta osapuolilta voidaan saada säännöllisesti palautetta ja tietoa?
  • Kuinka usein palautetta tulee antaa?
  • Minkälainen palaute on hyödyllisintä vanhemmille tai huoltajille ja opettajalle?
  • Kuinka vanhemmat tai huoltajat voivat tukea opettajaa, jotta lapselle voitaisiin järjestää tarvittaessa erikoisresursseja?
  • Onko olemassa muunlaista tukea, jota vanhemmat tai huoltajat voivat antaa opettajalle?
  • Mitä pitää kertoa muulle henkilökunnalle, lapsille tai vanhemmille ADHD-lapsesta?

25

 

Toimenpiteet

  • Pohtikaa, miten lapsen ADHD voi vaikuttaa luokkaan ja sen ulkopuoliseen toimintaan.
  • Sopikaa lapsen lääkitystä koskevista käytännöistä.
  • Määritelkää, mitkä vanhempien käyttämät ADHD:n hallintakeinot ovat toimineet hyvin, ja miten niitä voidaan soveltaa muualla.
  • Tutustukaa sellaisiin lapsen vahvuuksia painottaviin hallintakeinoihin, joita opettaja voi käyttää.
  • Sopikaa opettajan tehtävistä, esimerkiksi työsuunnitelman tekemisestä, jonka mukaan hän toimii ADHD-lapsen kanssa.
  • Sopikaa vanhempien/huoltajien tehtävistä, esimerkiksi kaikkien tarvittavien tietojen toimittamisesta opettajalle/koululle.
  • Sopikaa näille tehtäville aikataulu. Sopikaa palautteen antamisesta puolin ja toisin.
  • Sopikaa kuka laatii yhteenvedon tapaamisessa sovituista toimenpiteistä.

27

 

KESKUSTELU ADHD:STÄ MUIDEN VANHEMPIEN KANSSA

Lasten vanhemmat saattavat reagoida eri tavoin kuullessaan, että heidän lapsensa luokalla on joku, jolla on ADHD. Jotkut saattavat suhtautua asiaan rennosti, kun taas toiset saattavat olla huolissaan ADHD-lapsen vaikutuksesta muihin oppilaisiin ja luokkaan.

ADHD-häiriöön saattaa liittyä tietynlainen häpeä. Sen vuoksi voi olla hyvä idea, että ADHD-lapsen vanhemmat tai huoltajat ja opettajat pyrkivät poistamaan muiden vanhempien mahdolliset ennakkoluulot.

Saattaa myös olla hyödyksi miettiä joitakin vastauksia yleisiin kysymyksiin, joita muut vanhemmat saattavat esittää.

28

 

Kysymys: Mitä ADHD tarkoittaa?

Vastaus:

  • Se tarkoittaa tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötä, ja se vaikuttaa aivoissa oleviin hermoratoihin, jotka säätelevät tarkkaavaisuutta ja kontrolloivat impulsiivisuutta.
  • ADHD:n kolme perusoiretta ovat keskittymisvaikeudet, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.
  • ADHD tarkoittaa, että lapsi ei reagoi ja vastaa samalla tavalla kuin muut lapset. Hänellä voi myös olla vaikeuksia ryhmätoiminnoissa ja ihmissuhteissa.
  • ADHD ei johdu huonosta kasvatuksesta.
  • ADHD ei ole harvinainen sairaus, koska 3‒5 prosenttia kouluikäisistä lapsista kärsii siitä.
  • Joissain maissa, kuten Isossa-Britanniassa, ADHD:tä voidaan pitää vammaisuutena. Näin myönnetään, että siitä kärsivien lasten käyttäytyminen ei aina ole tahallista ja että hoito ja erityiset opetuksen tukitoimet ovat joskus tarpeellisia.

29

 

Kysymys: Kuinka se vaikuttaa lapseen?

Vastaus:

  • Kaikki ADHD-lapset eivät ole samanlaisia, ja ADHD voi vaikuttaa heihin eri tavoin.
  • ADHD:n tietyt piirteet ovat helpommin havaittavissa kuin toiset; lapsi voi esimerkiksi olla hyvin tarkkaamaton ja hänellä voi olla vaikeuksia keskittyä pitkiä aikoja, tai hän voi olla hajamielinen tai kärsimätön.

Kysymys: Mihin järjestelyihin koulu ryhtyy teidän lapsenne ja muiden lasten varalle?

Vastaus:

  • Olemme työskennelleet läheisesti opettajan (opettajien) kanssa alusta lähtien varmistaaksemme, että lapsemme tarpeisiin vastataan siinä missä luokkatovereidenkin.
  • Käytössä on palautejärjestelmä, jolla taataan, että ongelmista keskustellaan niiden ilmenemisen myötä, ja etenemistavoista on sovittu.

30

 

Kysymys: Kuinka voi taata, ettei lapsenne käyttäydy häiritsevästi luokkahuoneessa?

Vastaus:

  • Opettaja on etsinyt kanssamme tapoja, joilla minimoidaan mahdolliset häiriöt, esimerkiksi sijoittamalla lapsemme tiettyyn paikkaan luokkahuoneessa.
  • Opettaja on tietoinen siitä, että kuka tahansa lapsi saattaa häiritä luokassa, ja hänellä on suunnitelma tällaisen käyttäytymisen varalle.

Kysymys: Kuinka voi olla varma, että lapsenne ei vie liikaa opettajan aikaa luokassa.

Vastaus:

  • Opettaja on tietoinen siitä, että lapsemme ei voi antaa hallita koko luokkaa, ja hänellä on keinot tilanteen hallitsemiseksi.
  • Tarvittaessa on mahdollisuus tukiopetukseen.

31

 

Muiden vanhempien ADHD:tä koskeviin kielteisiin uskomuksiin suhtautuminen
Kaikki ADHD-lapset ovat häiritseviä ja mahdottomia pitää aisoissa
Vastattaessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat::

  • ADHD vaikuttaa eri lapsiin eri aikoina eri tavoin. Toiset lapset voivat olla impulsiivisia tai ylivilkkaita (esim. puhua sopimattomia tai olla koko ajan liikkeessä), toisilla on vaikeuksia keskittymisessä tai huomion suuntaamisessa.

ADHD-lapset vievät liikaa opettajan aikaa luokassa
Vastattaessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:

  • Opettajat, joiden luokassa on ADHD-lapsi, ovat tietoisia lapsen tarpeista, ja käyttävät keinoja, joilla he estävät lasta viemästä liiaksi heidän aikaansa. He voivat esimerkiksi sallia ADHD-lapsen pitää lyhyitä taukoja, jotta tämä pystyy purkamaan energiaansa. Opettajalla voi myös olla tukenaan avustajia.
  • Opettajat pyrkivät luomaan tukea antavan ilmapiirin, josta kaikki lapset ‒ myös ADHD-lapset ‒ hyötyvät.

32

 

ADHD johtuu suurelta osin huonosta kasvatuksesta
Vastattaessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:

  • Usein oletetaan, että ADHD-lapsen käytös johtuu huonosta vanhemmuudesta. Lääketieteellinen tutkimus osoittaa, että ADHD on keskushermostoperäinen häiriö, sen ydinoireet ovat pysyviä eivätkä ne johdu tehottomasta tai huonosta kasvatuksesta. Puutteellinen kasvatus voi kuitenkin vaikeuttaa lapsen ADHD-oireita. Joskus tilanne voi kärjistyä vielä siksi, että vanhemmallakin on ADHD. Vanhemman ADHD voi tehdä hänelle vaikeaksi suhtautua lapseen johdonmukaisesti. Monet vanhemmat toimivat läheisessä yhteistyössä lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa kehittyäkseen vanhempina. Tutkimukset ovat osoittaneet, että perheongelmat paranevat usein tällaisen tuen ansiosta.

ADHD-lapsella on huono vaikutus lapseeni
Vastattaessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:

  • Monilla lapsilla voi olla häiriökäyttäytymistä, olipa heillä ADHD tai ei. Häiritseminen voi johtaa opetuksen keskeytymiseen, ja näin tällaiset lapset saatetaan leimata häiriköiksi. Mikäli lapsen ADHD-oireet johtavat opetuksen keskeytymiseen, vanhemmat voivat kehittää yhdessä opettajan (opettajien) kanssa strategioita, joilla minimoidaan tällaiset tilanteet. Vanhemmat voivat myös rohkaista muita vanhempia puhumaan huolenaiheista, jotka koskevat ADHD-lapsen tuomaa vaikutusta

33

 

Kaikkien ADHD-lasten on käytettävä lääkitystä selviytyäkseen koulupäivästä
Vastattaessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:

  • Joillakin ADHD-lapsilla on lääkitys, mutta se ei ole aina tarpeen. Sitä ei käytetä "hallitsemaan" käyttäytymistä, vaan lieventämään ADHD:n oireita. Lääkitys voi esimerkiksi auttaa lasta keskittymään tehokkaammin ja pidempään luokassa. Päätöksen lääkityksen tarpeellisuudesta tekee lapsen lääkäri yhdessä vanhempien tai huoltajien kanssa. Päätökseen vaikuttaa myös lapsen vaste lääkkeelle.

Kaikki ADHD-lapset ovat huonoja koulussa
Vastattaessa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:

  • Lapset, joilla on ADHD, eivät välttämättä ole heikkoja koulumenestykseltään, vaikka monilla heistä onkin oppimisvaikeuksia. ADHD-lapset voivat hyötyä nykyaikaisista oppimistavoista; usein on tärkeää löytää oikea tapa opettaa tiettyjä aineita. Oikeanlaisen tuen avulla ADHD-lapsi voi päästä lukioon ja yliopistoon ja menestyä urallaan.

34

 

ADHD:stä keskusteleminen muiden vanhempien kanssa
Tämän keskusteluoppaan tarkoituksena on tukea vanhempia tai huoltajia ja opettajia näiden tavatessa ja keskustellessa ADHD:stä muiden vanhempien kanssa. Oppaaseen on koottu ehdotuksia tärkeistä seikoista, joita tulee pohtia.

Kukin osaopas on tulostettavissa ja täytettävissä joko käsin tai sähköisesti. Vanhemmat tai huoltajat ja opettajat saattavat haluta kertoa mielipiteistään ennen tapaamista.

Muiden vanhempien kanssa saattaa olla tarvetta tavata ja keskustella ADHD:stä, koska:

  • Jotkut vanhemmista voivat ajatella, että heidän lapsilleen voi aiheutua haittaa tai huomiotta jäämistä siitä, että ADHD-lapsi vie liiaksi opettajan aikaa.
  • Muut vanhemmat voivat luulla, että ADHD-lapsen kanssa ystävystyminen tai tämän vieressä istuminen voi vaikuttaa heidän omaan lapseensa ja aiheuttaa käytösongelmia.

35

 

Keskusteluopas opettajille: Tapaamiseen valmistautuminen

Tavoitteet

  • Ota huomioon muiden vanhempien näkökulmat.
  • Vakuuta muulle vanhemmille, ettei ADHD-lapsi vie liikaa aikaa.
  • Anna tietoa ADHD:sta.
  • ADHD-lapsen vanhempien mielipiteiden huomioon ottaminen, he eivät ole huonoja vanhempia.

Toimenpiteet

  • Käy läpi keskeiset ADHD:hen ja opetuksen erityistarpeisiin liittyvät faktat. Muistuta, että n. 3-5 %:lla kaikista lapsista on ADHD.
  • Esittele koulun menettelytavat, jotka käsittelevät kaikkien lasten ‒ myös ADHD-lasten – mukaanottamista ja kunnioittamista.
  • Kuuntele muiden vanhempien mahdolliset havaintoihin perustuvat käsitykset ADHD-häiriöstä.
  • Mieti ADHD:een liittyviä tosiasioita omasta opettajan näkökulmastasi.
  • Mieti, miten ADHD-lapsi on vaikuttanut luokkaan.
  • Pohdi keinoja, joita olet käyttänyt luokassa ADHD-lapsen sopeutumiseksi.

36

 

Haasteet

  • Muiden vanhempien huolenaiheiden ymmärtäminen.
  • Myötätunnon osoittaminen kaikille vanhemmille.
  • Sen ymmärtäminen, että vanhemmat voivat olla huolissaan muiden vanhempien ADHD:een liittyvistä mielipiteistä.
  • Muiden vanhempien rauhoittaminen siitä, kuinka ADHD-lapsi vaikuttaa muihin lapsiin.

Kysymyksiä

  • Mitkä tulevat olemaan muiden vanhempien suurimmat huolenaiheet?
  • Kuinka voin selittää koulun näkemyksen ADHD:stä? Kuka muu voi tukea minua koulussa?
  • Miten osaan selittää, kuinka olen toiminut yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa lapsen sijoittamisessa luokkaan?
  • Kuinka voin rauhoittaa muita vanhempia siitä, ettei ADHD-lapsi tule hallitsemaan koko luokkaa?
  • Minkälaista varmistusta muut vanhemmat kaipaavat ADHD-lapsen vaikutuksesta luokkaan?

37

 

Keskusteluopas vanhemmille: Tapaamiseen valmistautuminen
Tavoitteet

  • Muiden lasten vanhempien huolenaiheiden kartoittaminen.
  • Vanhempien välisten hyvien suhteiden edistäminen.
  • Opettajan rohkaiseminen kertomaan muille vanhemmille, miten ADHD otetaan huomioon koulun käytännöissä.

Toimenpiteet

  • Miettikää yleisiä kysymyksiä, joita lapsenne ADHD:stä on kysytty aiemmin.
  • Miettikää, minkälaisia huolenaiheita ja mahdollisesti voimakkaita tunteita muilla vanhemmilla saattaa olla.
  • Miettikää, kuinka olette aiemmin auttaneet ihmisiä ymmärtämään paremmin lastanne.
  • Selittäkää, että ADHD on hallittavissa oleva häiriö.

38

 

Haasteet

  • Muiden vanhempien ADHD:tä koskevan näkökannan ymmärtäminen.
  • Muiden vanhempien huolenaiheiden ymmärtäminen.
  • Muiden vanhempien ymmärryksen lisääminen ADHD-häiriöstä.
  • Rauhallisena pysyminen on parasta tukea lapsellenne.

Kysymyksiä

  • Mitä voin tehdä muuttaakseni juurtuneen näkemyksen siitä, että ADHD:n syynä on huono kasvatus? Onko käytettävissä erityisiä esimerkkejä?
  • Mitä voin tehdä saadakseni muiden vanhempien mielipiteen ADHD:stä muuttumaan myönteisempään suuntaan?
  • Kuinka voin saada muut vanhemmat vakuuttuneiksi siitä, ettei lapseni ole häiriöksi?
  • Kuinka voin vakuuttaa muille vanhemmille, että teemme läheistä yhteistyötä opettajan (opettajien) kanssa varmistaaksemme, ettei lapsemme vie liikaa hänen aikaansa?
  • Kuinka voimme muuttaa juurtuneita käsityksiä ADHD-lasten lääkkeiden käytöstä?

39

 

Keskusteluopas opettajille ja vanhemmille: Tapaamisen aikana

Tavoitteet

  • Muiden vanhempien mielipiteiden ymmärtäminen ADHD-häiriöstä.
  • Muille vanhemmille tiedottaminen ADHD:n kanssa elämisestä ja sen vaikutuksista lapseen.
  • ADHD:n selittäminen muille vanhemmille.

Haasteet

  • Sen varmistaminen, että sekä ADHD-lapsen että muiden lasten vanhempien näkökanta otetaan huomioon.
  • Varmistetaan, että vanhemmat pysyvät keskustelussa asiallisina ja keskittyvät tosiasioihin.
  • Varmistetaan, että heille selitetään koulun näkemys ADHD-lapsista tai ylipäätään se, kuinka koulu suhtautuu tapauksiin joihin liittyy syrjäytymisen vaara.

40

 

Kysymyksiä

  • Kuinka muiden vanhempien ADHD:ta koskevia mielipiteitä voidaan muuttaa, jos ne ovat kielteisiä?
  • Mitkä ovat muiden vanhempien pääasialliset huolenaiheet, tunteet, oletukset ja asenteet?
  • Mitä tietoja tai käytännön tukea voidaan antaa auttamaan muita vanhempia ymmärtämään ADHD-häiriötä paremmin?
  • Voisiko terveydenhuoltoalan ammattilainen pitää koulussa yleisluennon mielenterveydestä?
  • Siirtävätkö vanhemmat ADHD:ta koskevat käsityksensä omille lapsilleen?
  • Voivatko vanhemmat/huoltajat tai opettajat tehdä vielä jotain muuta rauhoittaakseen muita vanhempia?
  • Voivatko vanhemmat saada paikalliselta ADHD-tukiryhmältä lisää ideoita siitä, kuinka toimia muiden vanhempien suhteen?

41

 

Toimenpiteet

  • Kertokaa, mikä ADHD on ja miten eri tavoin se vaikuttaa lapsiin.
  • Selittäkää, kuinka ADHD vaikuttaa lapseen erityisesti luokkaympäristössä.
  • Korostakaa tietoa siitä, millä tavoin opettaja huolehtii ADHD-lapsen tarpeista ja minimoi muille luokassa oleville lapsille koituvan häiriön.
  • Hahmotelkaa muut käytössä olevat käyttäytymisen hallintamenetelmät.
  • Sopikaa siitä, että lapsen vanhemmat suosittelevat tai jakavat hyödyllistä ADHD-aineistoa muille vanhemmille heidän toivoessaan lisätietoa.
  • Sopikaa siitä, että vanhemmat ovat valmiita auttamaan esiintyvien huolenaiheiden hoitamisessa ja pyrkikää edistämään myönteistä viestintää.

42

 

Tapaamisten jälkeiset toimenpiteet

  • Varmistakaa, että kaikki tärkeä tieto välitetään sovitussa ajassa.
  • Muiden vanhempien kannustaminen olemaan suvaitsevaisia ja ajattelemaan myönteisemmin ADHD-lapsista.
  • ADHD-lapsen vanhempien ja muiden lasten vanhempien välisen yhteyden säilyttäminen.
  • Harkitkaa kaikkien opetuksen tuen tarpeessa olevien lasten vanhempien koolle kutsumista parantaaksenne vanhempien ja koulun välistä ymmärrystä, tukea ja tietojenvaihtoa.

43

 

TIETOISUUDEN KASVATTAMINEN LUOKAN OPPILAIDEN KESKUUDESSA

Muiden luokan lasten tietoisuuden kasvattaminen ADHD-häiriöstä saattaa olla opettajasta vaikeaa. Se vaatii huolellista suunnittelua ja tilanteiden hallintaa.

Opettajan on varmistettava, että:

  • Välitettävät viestit ovat yhdenmukaisia koulun toimintaperiaatteiden kanssa sekä oikeudenmukaisia, erilaisuutta ja lapsen terveydentilaan liittyvää luottamuksellisuutta koskien. Tähän sisältyvät myös luokkahuoneessa käytävät keskustelut lapsen ADHD:stä.
  • ADHD:stä annetaan selkeää ja yksinkertaista tietoa lasten ikä huomioiden ‒ jos ADHD-lapsi haluaa osallistua, voidaan tähän sisällyttää "Miltä tuntuu olla minä" -osio.
  • Tietoa tarjotaan lapsille mukavalla tavalla.
  • Viestinnällä pikemminkin torjutaan kuin vahvistetaan leimautumista. ”Tietoisuuden kasvattamisen” tuloksena ei saa olla lapsen tunne erilaisuudesta.
  • Oppiminen vahvistaa kouluyhteisön näkemyksiä ja arvoja, esim. keskinäistä kunnioitusta ja sen oivaltamista, että ihmiset ovat erilaisia.

44

 

Ideoita opettajille siitä, kuinka lisätä muiden lasten tietoisuutta aiheesta
Lähestykää ADHD-aihetta käyttäytymisen, oppimisen ja ryhmään kuulumisen näkökulmasta ja korostakaa sitä, että kaikki ovat tervetulleita kouluun.
  • Useampien keskustelujen sarja saattaa olla perusteltua käytäessä läpi aiheita, kuten sosiaaliset taidot, kiusaaminen, ADHD, oppimisvaikeudet ja vammaisuus.
  • Mahdollisia käytettävissä olevia lasten ikäryhmille sopivia kirjoja, kuten Percy Jacksonin kirjat tai ADHD:tä käsittelevä Medikidz-kirja.
  • ADHD-aiheen sisällyttäminen opetukseen voidaan tehdä eri tavoin lasten ikään sopivasti.

Esimerkiksi:

  • ADHD voi esimerkiksi olla henkilökohtaisen, sosiaalisen, terveyteen tai talouteen liittyvän opetuksen osa.

Erilaisia tapoja aiheen käsittelyyn:

  • Sisällytetään lukujärjestykseen.
  • Käsitellään tietyillä tunneilla, sille varattuna oppiaikana.
  • Sisällytetään osaksi koulun toimintaa, esimerkiksi aamunavaukseen.
  • Erikoisprojektit.

45

 

 

 
  • ADHD voisi olla aiheena pienryhmätapaamisissa. Tällaiseen tapaamiseen kutsutaan lapset, opettajat, tukihenkilöt ja vanhemmat keskustelemaan sosiaalisista tai organisatorisista asioista ja lapset laitetaan istumaan piiriin. Tällöin rohkaistaan toimintoihin ja peleihin samalla kun kehitetään puhe- ja kuuntelutaitoja. Tapaamisten tavoitteena ei ole keskustella akateemisista tai opetussuunnitelmaan kuuluvista asioista, joten ADHD voi hyvin sopia keskustelunaiheeksi tällaiseen tilanteeseen.
  • Ottakaa yhteyttä paikalliseen ADHD-tukiryhmään. Ryhmän kautta saattaa löytyä opettajia, joilla on kokemusta siitä, miten oppilaiden ADHD-tietoisuutta lisätään.
  • Keskity ADHD:ssa tavallisiin myönteisiin puoliin ja kolmeen ydinoireeseen. Korosta esimerkiksi luovuutta, jota ADHD-lapsi saattaa osoittaa koulutehtävissä.

46

 

PUHUKAA ADHD:STÄ

Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHD-häiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta kehityksen myötä.

Mitä ADHD tarkoittaa?
Tähän on listattu keskeistä ADHD:ta koskevaa tietoa, joka saattaa auttaa puhuttaessa siitä muiden ihmisten kanssa.

ADHD

  • ADHD tarkoittaa tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriötä (engl. Attention Deficit Hyperactivity Disorder).
  • Sitä on kolmea eri alatyyppiä: tarkkaamattomuuspainotteinen, ylivilkkauspainotteinen ja tarkkamattomuus/ylivilkkaus/impulsiivisuuspainotteinen.
  • Kyseessä on häiriö, joka vaikuttaa aivoihin.
  • Sen syntymekanismeja ei vielä täysin ymmärretä.
  • Tutkimustietojen mukaan se saattaa olla periytyvä.

47

 

  • Se vaikeuttaa lasta hallitsemaan omaa käytöstään.
  • Häiriöllä on kolme peruspiirrettä: tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.
  • Häiriöllä on muitakin piirteitä, jotka voivat olla motivaation puute, turhautuminen, heikko itsetunto ja unihäiriöt.
  • Häiriön diagnosointiin tarvitaan lääkärin, esimerkiksi psykiatrin, kattava arvio toiminnasta kotona ja koulussa.
  • Hoitoon käytetään erilaisia menetelmiä kuten käytöksen muokkaamista, vanhempainohjausta ja lääkitystä.
  • ADHD:n kanssa samanaikaisesti voi esiintyä muita häiriöitä kuten yleisiä tai erityisiä oppimisvaikeuksia, uhmakkuushäiriötä ja autismin kirjon häiriöitä, vaikka yli kolmanneksella niistä, joilla on ADHD, ei ole muita häiriöitä.

48

 

Kenellä voi olla ADHD?

49

 

50

 

Miten ADHD vaikuttaa lapsen kasvaessa?
Jotkin ADHD:n pääasiallisista oireista saattavat muuttua merkittävästi lapsen kasvaessa aikuiseksi, ja tällöin vastaavasti vaikutukset saattavat muuttua sekä nuoren että aikuisen kehittymisen suhteen.

Miten ylivilkkaus- ja impulsiivisuusoireet voivat muuttua?

51

 

Miten tarkkaamattomuusoireet voivat muuttua?

52

 

ADHD:n vaikutus kehittymiseen

53

 

Kuinka ADHD voi vaikuttaa käyttäytymiseen?
Monissa maissa ADHD-diagnoosin voi tehdä vain terveydenhuoltoalan ammattilainen (Suomessa vain lääkäri). Diagnoosi perustuu useiden eri oireiden esiintymiseen sekä kotona että koulussa vähintään kuuden kuukauden ajan.

ADHD:n diagnosoinnin kriteerit ovat peräisin Yhdysvaltain psykiatrien liiton (American Psychiatric Association) julkaisusta Diagnostic and Statistics Manual vuodelta 1994 (julkaisu tunnetaan myös nimellä DSM IV). Ne perustuvat 6–12-vuotiaiden poikien oireisiin. Vaihtoehtoiset ADHD:n diagnostiset kriteerit löytyvät WHO:n ICD-10-tautiluokitusjärjestelmästä, joka otettiin käyttöön vuonna 1994. On tärkeää, että terveydenhoidon ammattilaiset osaavat tulkita oireita erilaisissa väestöryhmissä kuten esim. tytöillä ja nuoruusikäisillä.

Seuraavaan taulukkoon on koottu joitain keskeistä piirrettä joilla ADHD:n kolme perusoiretta – tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus – voivat vaikuttaa lapsen käyttäytymiseen kotona ja koulussa, ja menettelytapoja, joilla tällaiseen käytökseen voidaan vastata.

54

 

55

 

56

 

57

 

58

 

ADHD:n hoito- ja hallintavaihtoehdot

ADHD:n hoito ja hallinta perustuvat laaja-alaiseen lähestymistapaan, joka jakaantuu kolmeen perusosioon. Ne ovat:

  • käyttäytymisen ohjaaminen ja vanhempien opastaminen, yleensä ensimmäinen varteenotettava hoitovaihtoehto.
  • lääkitys
  • käyttäytymisen ohjaamisen, vanhempien opastamisen ja lääkityksen yhdistelmä.

Lapsen lääkäri voi harkita muita hoitovaihtoehtoja, kuten neuvontaa, psykoterapiaa ja perheterapiaa, mikäli lapsella on erityisiä huolia tai hän tuntee masennusta tai ahdistuneisuutta tai jos lapsen perheen mielestä lapsi kokee huomattavia vaikeuksia esimerkiksi sisarusten kanssa.

  • Ohjaaja voi auttaa ADHD-lasta puhumaan hänen käyttäytymisestä ja sen seurauksista ja siten lisätä lapsen itsehillintää ja toimimaan järjestäytyneemmin.
  • Lapsiin erikoistunut terapeutti voi auttaa ADHD-lasta käsittelemään ahdistustaan pitkällä aikavälillä, ja myös auttaa häntä suhteissa omaan perheeseen.

59

 

Joillain ADHD-lapsilla voi myös olla vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa. He voivat hyötyä sosiaalisten taitojen harjoittelemisesta. Se voi auttaa heitä ymmärtämään, miten heidän käyttäytymisensä vaikuttaa muihin, jolloin he voivat muuttaa käytöstään.

Kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT) voidaan myös harkita, jos lapsella on erityisiä käytösongelmia.

Käyttäytymisen ohjaaminen ja vanhempien opastaminen

  • Käyttäytymisen ohjaamisessa keskitytään johdonmukaisuuteen, selvään viestintään, yksiselitteisiin sääntöihin ja myönteiseen, rakentavaan lähestymistapaan.
  • Ohjaamisen avulla voidaan saada vanhemmat huomaamaan, milloin lapsi on käyttäytynyt hyvin, ja palkitsemaan hänet. Lisäksi vanhemmat voivat oppia suhtautumaan paremmin hankalaan käyttäytymiseen. Menetelmien soveltaminen edellyttää paljon aikaa ja kärsivällisyyttä, mutta ne ovat erittäin tehokkaita. Vanhempien mielestä heillä on usein yhtä paljon opittavaa kuin heidän lapsillaan. Kasvatuspsykologit ovat useimmiten parhaita neuvomaan vanhempia käytöksen muokkaamisessa.

60

 

  • Vanhempainohjaus voi auttaa vanhempia tunnistamaan, mitä he haluavat saavuttaa itsensä ja lapsensa välisessä suhteessa. Vanhempien ohjaaminen onkin usein ensisijainen hoitomuoto ennen kuin muita hoitovaihtoehtoja harkitaan. Ohjaamisessa voidaan soveltaa roolileikkiä ja istuntojen välillä antaa kotitehtäviä, joiden avulla vanhemmat voivat soveltaa oppimiaan ohjeita kotioloissa.

 

Lääkitys

  • Lääkityksen on todettu olevan tehokasta ja hyvin siedettyä monien lapsien kohdalla. Lääkkeiden käytöstä ADHD-lasten hoitoon on eroavia mielipiteitä. Aihe on hyvin kiistanalainen; yhtenä huolenaiheena on lääkkeiden liiallinen määrääminen.
  • Ennen lääkkeen määräämistä lääkärin pitää harkita joka lapsen kohdalla lääkityksen mahdollinen hyöty kattavan arvioinnin ja diagnoosin perusteella.
  • Uusia lääkkeitä kehitetään jatkuvasti. Niiden tavoitteena on positiivisen vasteen maksimointi ja haittavaikutusten minimointi. Tällä hetkellä käytössä on kahteen perusryhmään kuuluvia lääkkeitä. Molempiin kuuluu sekä lyhyt- että pitkävaikutteisia valmisteita.

61

 

Keskushermostostimulantit: Lyhytaikaiset stimulantit vaikuttavat tavallisesti kolmesta viiteen tuntiin kerrallaan. Vaikutuksen hävitessä oireet saattavat ilmaantua pahempina ja käytöshäiriöt palaavat. Tällaisissa tapauksissa lääke voidaan antaa useamman kerran päivässä, ja yleensä opettaja voi avustaa lääkkeen annostelussa koulupäivän aikana. Stimulanteilla voi olla haittavaikutuksia, varsinkin lääkityksen alussa. Terveydenhoitoalan ammattilaisten on laskettava oikea lääkeannos ja tarkkailtava sen vaikutuksia.

Myös pitkävaikutteisia stimulantteja on saatavilla. Niiden vaikutus voi kestää jopa 12 tuntia, jolloin yksi päivittäinen annos saattaa olla riittävä.

Ei-stimulanttivalmisteet toimivat eri tavalla ja niitä tarvitsee ottaa ehkä vain kerran vuorokaudessa, sillä ei-stimulanttien vaikutus kestää yleensä stimulanttien vaikutusta pidempään. Ei-stimulanteilla voi olla haittavaikutuksia. Joitain niistä ei toistaiseksi suositella alle 6-vuotiaille lapsille tutkimustiedon puuttuessa.

62

 

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi käsitellään ADHD:ta ja joitain sen liitännäisoireita.

Miksi on tärkeää tuntea ADHD:n oireet?
ADHD:n oireet saatetaan sekoittaa muihin häiriöihin.

Arvioinnissa ja diagnosoinnissa muiden häiriöiden pois sulkeminen voi viedä aikaa, ja on tärkeätä tunnistaa yleiset ADHD:n oireet. Vanhemmat tai huoltajat ja opettajat tarkkailevat sekä kotona että koulussa esiintyviä oireita ja pitävät niistä kirjaa tietyn ajanjakson ajan. Terveydenhuoltoalan ammattilainen voi hyödyntää tätä tietoa ADHD-diagnoosin tekemisessä. Diagnoosin teko voi olla aikaa vievää, ja koulun saattaa olla välttämätöntä antaa tänä aikana täysi tuki, jonka se on määritellyt toimintaohjeissaan.

63

 

Mitkä ovat ADHD:n oireet?
ADHD:n oireet jaetaan kolmeen eri ryhmään.
Tarkkaamattomuus

  • Lyhytaikainen tarkkaavaisuus
  • Helposti häiriintyvä
  • Huolimattomuusvirheet
  • Hajamielinen
  • Kykenemätön suorittamaan tehtäviä pitkäkestoisesti
  • Kykenemätön kuuntelemaan
  • Kykenemätön noudattamaan ohjeita
  • Kykenemätön keskittymään
  • Vaihtaa jatkuvasti tehtävästä toiseen
  • Vaikeuksia toimia järjestelmällisesti

64

 

Ylivilkkaus

  • On levoton ja kykenemätön istumaan hiljaa paikallaan
  • Kykenemätön rauhoittumaan tehtävän suorittamista varten
  • Liikkuu ympäriinsä ylen määrin
  • Puhuu liioitellun paljon.

Impulsiivisuus

  • Kykenemätön odottamaan vuoroaan
  • Toimii harkitsematta
  • Keskeyttää keskusteluja
  • Rikkoo sovittuja sääntöjä
  • Huono vaarantaju

Lapset saattavat tavallisestikin silloin tällöin käyttäytyä näin, mutta ADHD-lapsella on monia näistä oireista jatkuvasti pitkän ajanjakson aikana. Kukaan lapsi ei ole samanlainen kuin toinen, ja jotkin oireet ovat selvemmin havaittavissa kuin toiset.

65

 

Tarkkaamattomuushäiriö (ADD, Attention Deficit Disorder)
Jos lapsella on tarkkaamattomuuden oireita, mutta hän ei ole ylivilkas tai impulsiivinen, hänellä saattaa olla tarkkaamattomuushäiriö (ADD).
ADD:n diagnosoiminen saattaa olla erityisen vaikeata, koska lapsi on usein hiljainen ja haaveileva pikemminkin kuin häiritsevä.

ADHD ja muut siihen liittyvät häiriöt
ADHD-lapsilla voi olla myös muita ADHD:n kaltaisia häiriöitä, jotka voivat vaikuttaa heidän elämäänsä ja tehdä diagnosoimisesta ja hoidosta vaikeampaa. Jopa puolella ADHD-lapsista voi olla jokin muu samanaikainen häiriö ja kolmanneksella voi olla kaksi tai jopa useampia häiriöitä. Alla olevassa taulukossa on esitetty joitain esimerkkejä.

66

 

67

 

68

 

69

 

70

 

Arviointi- ja diagnosointiprosessi
Arviointi
Lapsen käyttäytymisen arviointi tietyn ajanjakson ajan on ensimmäinen vaihe diagnosoitaessa ADHD:tä. Arviointimenettelyt saattavat vaihdella suuresti.

Useimmat lapset ovat aika ajoin yliaktiivisia, hermostuneita tai keskittyvät huonosti. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että heillä olisi ADHD, ja useimmat sopeutuvat hyvin koulunkäyntiin, saavat ystäviä ja nauttivat opetuksesta.

ADHD voi jäädä huomaamatta, kunnes koulunkäynnissä alkaa esiintyä ongelmia. Opettaja saattaa joskus olla ensimmäinen ihminen, joka havaitsee lapsen olevan ylivilkas, tarkkaamaton tai impulsiivinen luokassa. Opettajilla on kokemusta, ja he tietävät, miten lapsen tulisi käyttäytyä keskittymistä ja itsehillintää vaativissa tilanteissa. Jos he huomaavat jatkuvia ADHD:n oireita, he voivat ottaa yhteyttä vanhempiin tai huoltajiin keskustellakseen havainnoistaan.

Diagnoosi
Ei ole olemassa nopeaa ja yksinkertaista testiä ADHD:n diagnosoimiseen. Menetelmät vaihtelevat. Jos vanhemmat tai huoltajat epäilevät ADHD:tä, heidän tulee kääntyä lääkärin puoleen. 

71

 

Seuraavassa kaaviossa on esitetty esimerkki, joka perustuu Ison-Britannian menettelytapaan, jossa prosessi on pilkottu selvästi eri vaiheisiin. Muissa maissa vanhempien tai huoltajien tulee pyrkiä saamaan selville diagnoosi, joka perustuu sekä lääketieteen ammattilaisten että muiden asiantuntijoiden lausuntoihin

Lääkäri tekee kysymyksiä:

  • Lapsen oireista
  • Oireiden alkamisesta
  • Missä oireita esiintyy (esim. kotona, koulussa,molemmissa). Hän voi pyytää lapsen opettajaa täyttämään kyselylomakkeen saadakseen hyvän käsityksen lapsen käyttäytymisestä koulussa
  • Oireiden vaikutuksesta lapsen elämänlaatuun, eli esim. kykyyn saada ja säilyttää ystäviä
  • Onko lapsi kokenut hiljattain merkittäviä muutoksia, esim. vanhempien avioeron
  • Onko suvussa ollut ADHD:tä tai muita mielenterveyshäiriöitä
  • Lapsen mahdollisista muista terveysongelmista

72

 

Lääkäri saattaa suositella, että vanhemmat tai huoltajat seuraavat ja pitävät kirjaa lapsen käyttäytymisestä 10 viikon ajan
Tämän avulla voidaan päätellä, voisiko yksilöllisesti suunniteltu käyttäytymisen ohjaaminen parantaa oireita.
Vanhemmille tai huoltajille voidaan tarjota opastusta tai koulutusohjelmia, joissa opetetaan lapsen käyttäytymistä tehokkaasti ohjaavia menetelmiä.

Jos terveydenhoitoalan ammattilainen epäilee, että lapsella on ADHD, hän saattaa lähettää lapsen lääkärille, joka voi tehdä virallisen, täsmällisen diagnoosin.
Yksi tai useampi seuraavista voi vaihtelevasti osallistua tähän prosessiin (kustakin on kuvaus jäljempänä tässä luvussa):

  • Lastenpsykiatri
  • Psykologi
  • Lastenlääkäri
  • Sosiaalityöntekijä

73

 

Asiantuntijan tekemään ADHD:n diagnosointiin kuuluu kolme vaihetta

Vaihe 1: KESKEISET TUNNUSMERKIT

  • Alisuoriutuminen koulussa, vaikka taidollinen taso on normaali eikä suuria oppimisvaikeuksia ole.
  • Ylivilkkaus-, impulsiivisuus- ja tarkkaamattomuusoireet ovat selvästi voimakkaampia kuin muilla samanikäisillä.

Vaihe 2: MUIDEN SAIRAUKSIEN POIS SULKEMINEN

  • Autismi
  • Epilepsia
  • Masennus
  • Kuulovika
  • Älyllinen heikkolahjaisuus
  • Merkittävät kiintymyssuhdeongelmat

74

 

Vaihe 3: TESTIT JA KRITEERIT
Lapsen tarkkaavuutta ja käyttäytymistä voidaan arvioida tutkimuksin ja kyselylomakkein, joista on hyötyä diagnosoinnissa. Kyselylomakkeisiin voivat vastata myös vanhemmat ja opettajat, jotta saadaan tarkka kuva lapsen käyttäytymisestä.

ADHD-tutkimukset tehdään yleensä lapsen ollessa melko nuori. Kun ADHD:ta epäillään vanhemmalla lapsella, hänen oma käsityksensä on tärkeä ja hän voi itse vastata kyselylomakkeeseen.

ADHD-diagnoosin virallinen kriteeriluettelo on peräisin Yhdysvaltojen psykiatrien liiton (American Psychiatric Association) Diagnostic and Statistics Manual -julkaisusta vuodelta 1994 (tunnetaan nimellä DSM-IV) tai Maailman terveysjärjestön kansainvälisen tautiluokituksen ICD-10:n diagnoosikriteeristöstä.

Ydinkriteerit ovat joko tarkkaamattomuus tai ylivilkkaus-impulsiivisuus (tai molemmat), ja oireiden on täytynyt ilmetä vähintään kuuden kuukauden ajan.
Tavallisesti havaitaan vähintään kuusi oiretta, jotka kuuluvat yhteen tai molempiin luokkiin.

75

 

Tarkkaamattomuus

  • Ei pysty kiinnittämään huomiotaan yksityiskohtiin tai tekee kotiläksyissään tai muissa tehtävissä huolimattomuusvirheitä.
  • Vaikeuksia pitää huomio kiinnittyneenä tehtävään tai leikkiin.
  • Ei näytä kuuntelevan.
  • Ei noudata ohjeita tai suorita tehtäviään tai läksyjään.
  • Vaikeuksia järjestellä tehtäviä.
  • Ei pidä pitkäkestoisista henkistä ponnistelua vaativista tehtävistä tai välttelee niitä.
  • Hukkaa materiaaleja, joita tarvitaan tehtävissä.
  • Häiriintyy helposti epäolennaisten seikkojen vuoksi.
  • Hajamielinen

Ylivilkkaus tai impulsiivisuus
Ylivilkkaus:

  • Liikehtii tai kiemurtelee istuessaan.
  • Nousee tuolistaan sopimattomina hetkinä.
  • Juoksentelee tai kiipeilee sopimattomissa tilanteissa.
  • Vaikeuksia suorittaa tehtäviään pysyen hiljaa.
  • Vaikuttaa yliaktiiviselta.
  • Puhuu liioitellun paljon.

76

 

Impulsiivisuus:

  • Vastaa kysymyksiin ennen kuin ne on esitetty loppuun.
  • Vaikeuksia odottaa vuoroaan.
  • Keskeyttää muita.
  • Vaikeuksia löytää motivaatiota suorittaa rutiinitehtäviä.
  • Vaikeuksia ajankäytön hallinnassa.

Oireiden täytyy lisäksi:

  • alkaa ennen seitsemän vuoden ikää
  • esiintyä kahdessa eri paikassa, kuten kotona ja koulussa
  • haitata päivittäistä elämää
  • eivät johdu psykoottisesta häiriöstä
  • eivät johdu muista häiriöistä/sairauksista

77

 

Eri ammattilaisten roolit arviointi- ja diagnosointiprosessissa
ADHD:n liittyvään arviointi- ja diagnosointiprosessiin voi osallistua monia terveydenhuoltoalan ammattilaisia. Heidän nimikkeensä ja roolinsa vaihtelevat ja heitä voivat olla lääkärit, (psykiatrit, neurologit), sosiaalityöntekijät ja psykologit. Osa lääkäreistä ja muista asiantuntijoista kyseenalaistaa ADHD:n olemassaolon. Ottakaa tarvittaessa yhteyttä ADHD-tukiryhmään, joka voi antaa neuvoja ja ADHD:tä paremmin ymmärtävien terveydenhuoltoalan ammattilaisten yhteystietoja.

Lääkärit:
Lääkärit: kouluikäisen lapsen kohdalla koululääkärin puoleen on hyvä kääntyä ensimmäisenä, jos perhe epäilee, että heidän lapsellaan on ADHD. Koululääkäri voi tehdä perusselvitykset ja tarvittaessa ohjata muulle sopivalle asiantuntijalle.

78

 

Lastenpsykiatrit:
Lääkehoidon voi aloittaa lastenlääkäri tai -neurologi, lasten- tai nuorisopsykiatri tai muu lasten tai nuorten psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen ja ADHD:n hoitoon hyvin perehtynyt lääkäri. ADHD-diagnoosi tehdään tavallisimmin niiden tietojen perusteella, jotka saadaan haastattelemalla lasta ja tämän vanhempia/huoltajia ja koulusta.

Lastenpsykiatreilla on kokemusta ADHD-diagnostiikasta, ja he osaavat myös tunnistaa ja hoitaa muita ADHD:een mahdollisesti liittyviä fyysisiä ja psyykkisiä terveysongelmia.

Kliininen psykologi:
Kliininen psykologi on mielenterveysalan ammattilainen, joka voi vahvistaa ADHD:n oireet ja joissain maissa tehdä myös koko diagnoosin. Psykologit voivat lisäksi auttaa lasta tietyissä ADHD:hen liittyvissä vaivoissa, kuten masennuksen hoidossa ja heikon itsetunnon vahvistamisessa. He eivät kuitenkaan voi määrätä lääkitystä.

Lastenlääkäri:
Myös lastenlääkärit diagnosoivat ja hoitavat usein ADHD-lapsia.

79

 

Tapaaminen, jossa tarkoituksena keskustella lapsen mahdollisista ADHD-oireista
Tämän keskusteluoppaan tarkoituksena on tukea vanhempia tai huoltajia ja opettajia, jotka tapaavat toisensa keskustellakseen mahdollisista ADHD:n oireista. Se voi myös auttaa opettajia lähestymään vanhempia tai huoltajia keskusteluissa lapsen käyttäytymisestä.

Kukin opas on tulostettavissa ja täytettävissä käsin, tai ne voidaan täyttää sähköisesti. Vanhemmat tai huoltajat saattavat haluta toimittaa oppaat opettajalle ennen tapaamista.

Keskusteluopas opettajille: Tapaamiseen valmistautuminen
Tavoitteet

  • Kaikkien huolta aiheuttavien käyttäytymistapojen mainitseminen.
  • Mahdollisimman suuren tuen antaminen.
  • Mahdollisimman suuren tietomäärän antaminen ADHD:stä.
  • Annetaan yleiskuva koulusta saatavilla olevasta tuesta.

80

 

Toimenpiteet

  • Kertokaa tekemistänne havainnoista lapsen käyttäytymisestä luokkahuoneessa ja sen ulkopuolella.
  • Mainitkaa ongelmat, joita on ilmennyt lapsen kotiläksyjen kanssa.
  • Kertokaa havainnoistanne lapsen vuorovaikutuksesta muiden lasten kanssa.
  • Määritelkää, miksi nämä tilanteet ovat ongelmallisia.
  • Luetelkaa lapsen myönteisiä ominaisuuksia ja muita positiivisia kokemuksia.
  • Antakaa tukea ja olkaa myötämielinen vanhempia tai huoltajia ja lasta kohtaan.

Haasteet

  • Vanhempien tai huoltajien reaktioiden vertaaminen omiin havaintoihin.
  • Vanhempien tai huoltajien vakuuttaminen siitä, että olette riittävän kokenut havaitaksenne mahdolliset oireet.
  • Terveydenhoitoalan ammattilaisen suorittamien jatkotutkimusten ehdottaminen.
  • Vanhemmille tai huoltajille vakuuttaminen, että teette kaikkenne tukeaksenne heidän lastaan.

81

 

Kysymyksiä

  • Ovatko vanhemmat tai huoltajat huomanneet lapsessa havaintojanne vastaavia asioita?
  • Ovatko vanhemmat tai huoltajat harkinneet mahdollisuutta, että lapsella voi olla ADHD?
  • Miten lapsi käyttäytyy kotonaan? Onko lapsi tarkkaamaton kotona?
  • Onko lapsi kykenemätön istumaan hiljaa paikoillaan kotona?
  • Keskeyttääkö lapsi usein keskustelun kotona?
  • Miten lapsi käyttäytyy muita perheenjäseniä kohtaan?
  • Onko suvussa ollut ADHD:tä?

82

 

Keskusteluopas vanhemmille:Tapaamiseen valmistautuminen
Tavoitteet

  • Tapaamisen syiden selittäminen.
  • Lapsen käyttäytymistä koskevista havainnoista kertominen.
  • Lapsen koulukäyttäytymisestä kuvan saaminen.

Toimenpiteet

  • Antakaa kuvaus havaitsemistanne muutoksista lapsen käyttäytymisessä.
  • Käykää läpi ongelmat, joita lapsellanne on ollut kotiläksyjen suorittamisessa.
  • Kertokaa palautteesta, jota lapsi on antanut kouluajastaan.
  • Kertokaa kaikista lapsenne käyttäytymiseen liittyvistä ongelmista, joita on ollut muiden perheenjäsenten kanssa.
  • Kertokaa myönteisistä kokemuksista, joita lapsellanne on ollut koulussa.
  • Luetelkaa erityisiä tarkkaavaisuuteen, impulsiivisuuteen ja ylivilkkauteen liittyviä seikkoja, joita olette huomanneet lapsessa kotona ja muissa tilanteissa.

83

 

Haasteet

  • Opettajan palautteen kuunteleminen lapsen käyttäytymisestä.
  • Sen myöntäminen, että lapsellanne voi olla psykiatrinen häiriö.
  • ADHD-häiriöön ja lasten lääkitykseen liittyvistä mahdollisista kielteisistä mielipiteistä puhuminen.

Kysymyksiä

  • Kuinka paljon kokemusta opettajalla tai koululla on mahdollisten ADHD-lasten oireiden havaitsemisessa?
  • Onko opettajalla kokemusta sellaisten lasten kanssa työskentelystä, joilla on diagnosoitu ADHD?
  • Voimmeko saada lisätietoja koulun ADHD:hen liittyvistä toimintaohjeista?
  • Mikä rooli opettajalla voi olla tarpeellisten tietojen antamisessa ja lapsen edistymisen tarkkailemisessa?
  • Antaako opettaja terveydenhoitoalan ammattilaiselle välitettävää kirjallista palautetta lapsen mahdollisista oireista?
  • Voiko opettaja jatkaa palautteen antamista lapsen käyttäytymisestä luokassa ja luokkahuoneen ulkopuolella?

84

 

Keskusteluopas opettajille ja vanhemmille: Tapaamisen aikana
Tavoitteet

  • Tiedon jakaminen käyttäytymisestä kotona ja koulussa, jotta päästään yhdenmukaiseen lähestymistapaan tilanteen hallitsemiseksi.

Haasteet

  • Kielteisten ADHD:ta koskevien mielipiteiden muuttaminen.
  • Kielteisten, lapsen koulukäyttäytymistä koskevien ajatusten muuttaminen.
  • Vakuutetaan vanhemmille tai huoltajille, että koulu tekee kaiken voitavansa tukeakseen lasta.

Kysymyksiä

  • Kuinka voimme jakaa tietoa parhaalla mahdollisella tavalla?
  • Kuinka voimme toimia yhteisvoimin vastataksemme lapsen tarpeisiin koulussa ja muualla?
  • Kuinka usein palautetta tulee antaa?
  • Onko olemassa muunlaista tukea, jota vanhemmat tai huoltajat voivat antaa opettajalle?
  • Kuinka paljon tietoa lapsen vaikeuksista välitetään muille lapsille ja vanhemmille?

85

 

Toimenpiteet

  • Asettakaa aikaraja vanhempien tai huoltajien ja opettajan kanssa seuraavasta lapsen käyttäytymistä koskevasta palautteen antamisesta.
  • Sopikaa, että vanhemmat tai huoltajat varaavat ajan lääkärille, mikäli palaute on jatkossakin samanlaista sekä koulusta että kotoa.
  • Yrittäkää saada ylimääräistä tukea lapselle luokassa jo ennen kuin diagnoosi on vahvistettu.
  • Laatikaa toimenpiteet sisältävä yhteenveto tapaamisesta.

Tapaamisten jälkeiset toimenpiteet

  • Laatikaa yhteenveto toimenpiteistä ja aikarajoista.
  • Varmistakaa, että kaikki tarvittava tieto välittyy kaikille osapuolille.
  • Sopikaa, milloin ja missä seuraava tapaaminen pidetään.
  • Määrittäkää viestintätapa, esim. kirjallisesti tai puhelimitse.
  • Pitäkää kirjaa kaikista muutoksista ennen seuraavaa tapaamista.
  • Pitäkää yllä vahvaa ja jatkuvaa suhdetta vanhempien tai huoltajien ja opettajan kesken.
  • Varmistakaa, että lapsen tarpeet täytetään sekä luokkahuoneessa että sen ulkopuolella.

86

 

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen näkökulmasta ja sitä, kuinka ADHD vaikuttaa hänen ihmissuhteisiinsa eri tasoilla.

Keskusteleminen ADHD:n vaikutuksista
ADHD:n vaikutuksia voi olla vaikea ymmärtää. Se voi olla vaivannäköä vaativa prosessi sekä lapsille että heidän vanhemmilleen. Yksi parhaimmista tavoista, joilla vanhemmat tai huoltajat voivat ymmärtää lapsen huolia, on puhua lapsen kanssa ja parantaa heidän suhdettaan. Tätä prosessia voidaan parantaa opettajan ehdotuksilla tai terveydenhuoltoalan ammattilaisen neuvoilla.

Lapsen kanssa jutellessa esille saattaa tulla monia aihe-alueita, joita selvittämällä opit ymmärtämään, mitä ADHD merkitsee.

87

 

Mitä ADHD merkitsee teille
Kun pyritte ymmärtämään ADHD:n merkitystä, on tärkeä muistaa, että lapselle koti- ja kouluympäristö voi vaikuttaa olevan täynnä haasteita. Kullakin alueella on monia huomioon otettavia seikkoja, kuten suhteet:

  • vanhempiin tai huoltajiin
    siskoihin ja veljiin
    ystäviin ja
    opettajiin
  • koulutyöskentelyyn ja kotiläksyihin
  • päivittäisten tehtävien suorittamiseen kotona, mukaan lukien leikit ja askareet.

Vanhemmat tai huoltajat voivat auttaa lasta ymmärtämään ympäristöään tekemällä kaikista suuriksi koetuista haasteista hieman vähemmän pelottavia. Tehtävät voidaan jakaa pienempiin tavoitteisiin, kotiläksyt voidaan tehdä vaiheittain ja tukea voidaan antaa koko ajan.

Vastattaessa ADHD:n asettamiin haasteisiin on olemassa monia keinoja, joiden avulla voidaan saada lapsi uskomaan, ettei hänen tarvitse kohdata näitä haasteita yksin ja että on muitakin lapsia, joilla on ADHD. Yksi näistä on ADHD:tä käsittelevä Medikidz-sarjakuvakirja, joka voi auttaa teitä ja lastanne ymmärtämään laajemmin, kuinka muut elävät ADHD:n kanssa.

88

 

Mitä ADHD merkitsee lapselle koulussa
ADHD voi vaikuttaa koulussa lapsen elämään tavoilla, jotka muut lapset pitävät itsestäänselvyytenä. Seuraavassa taulukossa on esitetty joitain suurimpia ongelmia ja ratkaisuja niihin.

89

 

90

 

91

 

92

 

93

 

94

 

95

 

Mitä ADHD merkitsee lapselle kotona
Koulussa esiintyvien ongelmien kaltaisia vaikeuksia voi esiintyä myös kotona. Näitä ovat tyypillisesti:

  • Tehokas suunnittelu. ADHD-lapsella saattaa olla vaikeuksia tehtävien järjestämisessä ja suorittamisessa loppuun ja ajankäytön hallinnassa. Jos lapsi käyttää lääkitystä, se voi vaikuttaa hänen kykyynsä suunnitella ja suorittaa tehtäviä tiettynä aikana.
  • Aloittamisen vaikeudet ADHD-lapsi saattaa tarvita apua tehtävään ryhtymisessä. Ryhdyttyään siihen hän ei välttämättä enää tarvitse apua tai ohjausta.
  • Toistuvien tehtävien kanssa kamppailu. Päivittäin toistuvat tehtävät voivat tuottaa vaikeuksia ADHD-lapsille.
  • Vaikeudet noudattaa sääntöjä. ADHD-lapsen voi olla vaikeaa oppia noudattamaan sääntöjä häiriötekijöiden tai tarkkaamattomuuden vuoksi.
  • Auktoriteettien kyseenalaistaminen. ADHD-lapsi saattaa usein kyseenalaistaa vanhempiensa tai huoltajiensa auktoriteetin.
  • Ihmissuhdeongelmat. Jatkuva tarve korjata tai ohjeistaa ADHD-lapsen toimintaa voi merkitä kielteistä palautetta lapselle ja johtaa siten huonoon ihmissuhteeseen.

96

 

Lapsi ei välttämättä ole perheen ainoa ADHD:stä kärsivä henkilö. ADHD kulkee suvussa, ja osana ADHD:n määritysprosessia voi olla häiriön oireiden havainnoiminen muissa perheenjäsenissä. Sisaruksella on yli 30 prosentin riski saada ADHD, ja on myös todennäköistä, että toisella vanhemmista on ADHD.

Suurinta osaa vanhemmista, joilla on ADHD, ei ole diagnosoitu tai hoidettu. Jos toisella vanhemmista esiintyy nämä oireet, on tärkeätä toimia yhdessä ja yhdenmukaisesti lapsen suhteen, esimerkiksi palkitsemalla hyvä käyttäytyminen. Jos toisella vanhemmista on ADHD, hänellä voi olla vaikeuksia toimia johdonmukaisesti lapsen kanssa, koska hänen oma ADHD vaikuttaa hänen käyttäytymiseensä.

97

 

Mitä ADHD merkitsee lapsen ja hänen vanhempiensa väliselle suhteelle
ADHD-lapsi voi aiheuttaa kiistoja hänen vanhempiensa välille, kun ongelmien ratkaisuista ollaan eri mieltä.

Lapset, joilla on ADHD, osaavat myös manipuloida ja saada vanhemmat kääntymään toisiaan vastaan. Tällainen toiminta voi johtaa hankaluuksiin vanhempien välisessä suhteessa.

Vanhempien välille kiistoja aiheuttavia tilanteita voidaan vähentää tekemällä päätöksiä yhdessä ja kertomalla lapselle, että kaikkiin päätöksiin tarvitaan molempien vanhempien suostumus.

98

 

Mitä ADHD merkitsee lapsen ja hänen sisarustensa väliselle suhteelle
Sisarusten välinen kilpaileminen voi monesti kärjistyä kodeissa, joissa on ADHD-lapsi ja siskoja tai veljiä, joilla ei ole ADHD:tä. Tällöin tuloksena saattavat olla seuraavat:

  • Kateus.ADHD-lapsi tulee kateelliseksi hänen sisaruksilleen tarjoutuvista tilaisuuksista ja näiden koulumenestyksestä. Samoin sisarukset voivat olla kateellisia ADHD-lapselle sallitusta vapaudesta ja vanhempien ylimääräisestä huomiosta. .
  • Mielipaha. Siskot ja veljet saattavat tuntea mielipahaa, koska ADHD-lasta kohdellaan eri lailla ja koska heidän vanhemmillaan on niin vähän aikaa heille. Yhtälailla ADHD-lapsi voi pahoittaa mielensä, kun hänen sisaruksensa saavat tehdä jotakin, jota on häneltä kiellettyä. .
  • Itsetunnon ymmärtäminen. Heikko itsetunto. ADHD-lapsi voi kärsiä heikosta itsetunnosta, erityisesti verrattuna siskoihin tai veljiin. Myös sisarusten itsetunto voi heiketä, jos he kokevat siskoonsa tai veljeensä kohdistuvan häpeän.
  • Kiukku. Eroavaisuudet, joita ADHD-lapsi kokee olevan itsensä ja sisarusten välillä, voivat aiheuttaa todella rajujakin raivokohtauksia.
  • Huomionkipeys. Sisarukset, jotka näkevät ADHD-lapsen saavan paljon huomiota, saattavat matkia ADHD-lapsen käyttäytymistä saadakseen vanhemmiltaan enemmän huomiota ja aikaa.

99

 

Sisarusten välinen kilpailu on vanhempien arkitodellisuutta perheissä, joissa yhdellä lapsista on ADHD. Ehdotuksia vaikeiden tilanteiden välttämiseksi:

  • Kohdelkaa kaikkia lapsia heidän kykyjensä mukaan. Pyrkikää olemaan reiluja kaikille lapsille, ylimääräisistä tarpeista riippumatta.
  • Tarjotkaa kaikille lapsille samat mahdollisuudet. Yrittäkää tarjota samoja asioita kaikille lapsille. ADHD-lapselle voidaan esimerkiksi antaa samanlaisia vapauksia kuin vastuullisemmille sisaruksillekin.
  • Viettäkää aikaa yksin kunkin lapsen kanssa. Pyrkikää viettämään säännöllisesti jonkin verran aikaa kahdestaan kunkin lapsen kanssa. Se auttaa mielipahan estämisessä.

100

 

Mitä ADHD merkitsee lapsen ystävyyssuhteille
Ystävien saaminen ja säilyttäminen on osa koulussa saatavia kokemuksia useimmille lapsille, mutta ADHD-lapselle se voi osoittautua vaikeaksi, ja hän voi usein epäonnistua siinä.

Jotkut ADHD-lapset tulevat sosiaalisesti eristyneiksi, vaikka olisivat aluksi olleet suosittuja muiden lasten keskuudessa. Uutuuden viehätys voi muuttua ärtymykseksi ja harmistumiseksi heidän käyttäytymisensä vuoksi.

Ystävyyssuhteisiin vaikuttavia ongelmia ovat:

  • Kyvyttömyys kiinnittää huomiota muiden tarpeisiin.
  • Kyvyttömyys huomata muiden tunteita.
  • Heikot sosiaaliset taidot ja vajavainen kyky yhteistyöhön muiden kanssa.
  • Kyky olla samalla aaltopituudella itseään vanhempien tai nuorempien lasten kanssa pikemminkin kuin ikäistensä kanssa.

101

 

  • Vaikeudet ymmärtää rajoja.
  • Itsekeskeisyys.
  • Muiden dominoiminen kiusaamalla tai isottelemalla.
  • Hankaluudet toimia yhteistyössä joukkuepeleissä.
  • Komenteleminen ja huomion kerjääminen.
  • Muiden henkilökohtaiselle alueelle tunkeutuminen.
  • Keskustelujen keskeyttäminen.
  • Kyvyttömyys seurata keskusteluja.
  • Keskustelujen dominoiminen.
  • Kyvyttömyys ymmärtää, miksi muut joutuvat pois tolaltaan hänen kanssaan.
  • Muiden väärin ymmärtäminen.

Vaikka saattaa vaikuttaa siltä, että lapsen on voitettava huomattavia esteitä myönteisten ystävyyssuhteiden edistämiseksi, lapsi voi kuitenkin parantaa monia näistä käytöshäiriöistä.

102

 

ADHD:N LIITTYVÄN HÄPEÄN ESILLE OTTAMINEN

Tässä luvussa tarkastellaan ADHD:hen liittyvää leimaa ja sitä, kuinka lapsi ja muut perheenjäsenet voivat sen kokea. Lukuun on otettu myös mukaan ehdotuksia, kuinka tästä leimasta voidaan keskustella ja sen vaikutuksia lieventää.

Miksi tällainen leima on olemassa?

ADHD on häiriö, joka aiheuttaa ihmisissä voimakkaita mielipiteitä ja näkemyksiä. Monet mielipiteet ovat negatiivisia ja voivat johtaa vääriin oletuksiin ADHD-lapsista ja heidän vanhemmistaan tai huoltajistaan. ADHD:hen liittyvä häpeä voi koitua hyvin vahingolliseksi lapselle ja vaikuttaa vahvasti hänen vanhempiensa tai huoltajiensa ja opettajien sekä muiden vanhempien välisiin suhteisiin.

103

 

Leimaamiset syyt voivat olla moninaisia:

  • MONIMUOTOISUUS
    ADHD on monimuotoinen häiriö, johon liittyy lukuisia oireita ja pitkällinen taudinmääritys.
  • SYYT
    ADHD:n taustat ovat biologisia, mutta sen syistä käydään tiivistä tieteellistä keskustelua. Jotkut terveydenhuollon ammattilaiset kyseenalaistavat ADHD:n olemassaolon.
  • OIREET
    ADHD:n kolme keskeistä oiretta tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus, joista kaikkia kolmea pidetään ei-toivottuina ominaisuuksina.

104

 

  • IHMISSUHTEET
    ADHD-lapsilla on usein vaikeuksia ihmissuhteissa perheen, opettajien ja muiden lasten kanssa. Heidän kyvyttömyytensä ymmärtää ihmisten tunteita on pääsyy siihen, miksi heidän on niin vaikeata säilyttää ihmissuhteitaan.
  • HUONO KASVATUS
    Vanhempia, joiden lapsilla on pitkäaikaisia käytöshäiriöitä, pidetään usein kykenemättöminä kasvattamaan tai käsittelemään lapsiaan.
  • KOULUSSA
    ADHD:n keskeisten oireiden ja siihen liittyvien käytösongelmien vuoksi lapsen katsotaan usein vaikuttavan häiritsevästi sekä luokkaan että sen ulkopuoliseen ympäristöön. Heidät katsotaan olevan vaikeita ja epäkiitollisia opetettavia, ja heidän vaikutuksensa ympäristöön ajatellaan olevan epäsuotuisaa.

105

 

  • PSYKIATRIAN OSUUS
    ADHD-diagnoosin tekevät psykiatrian alan ammattilaiset, joiden osallisuus voi joidenkin ihmisten mielestä leimata lapsen samalla tavoin kuin psykiatriset häiriöt yleensä.
  • LÄÄKITYS
    ADHD:n hoitoon lääkkeillä suhtaudutaan usein kielteisesti. Pääasiallisia syitä tähän suhtautumiseen ovat usein väärät uskomukset, kuten:
  • Lääkitystä käytetään lapsen ”kontrolloimiseen”.
  • Lääkitys hoitaa sen, mihin vanhemmat tai huoltajat eivät pysty, ts. tekevät lapsesta helpommin käsiteltävän.
  • On väärin antaa lapselle lääkkeitä, koska:
       heistä voi tulla lääkeriippuvaisia
       lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia
       lääkitys tapahtuu kouluympäristössä.
       ne voivat rauhoittaa liiaksi.

 

106

 

  • ADHD:N LIITÄNNÄISSAIRAUKSIA
    ADHD-lapsilla voi olla myös muita häiriöitä, joihin voidaan suhtautua kielteisesti. Esimerkkeinä voidaan mainita epilepsia ja ahdistuneisuushäiriö.
  • SEKAANNUS
    ADHD voidaan sekoittaa muihin mielenterveyden ongelmiin, joihin jotkut ihmiset suhtautuvat kielteisesti. Esimerkkejä ovat masennus, oppimisvaikeudet ja uhmakkuushäiriö.
  • HEIKKOUDET, EI VAHVUUKSIA
    ADHD:sta muistuvat usein mieleen vähemmän hyvät puolet ja myönteiset puolet, kuten luovuus ja sopeutuvuus, unohtuvat.
  • ROOLIMALLIEN PUUTE
    Toisin kuin muissa sairauksissa, julkisuudessa on vain harvoja henkilöitä, joilla on ADHD ja jotka voisivat toimia roolimalleina lapsille.

107

 

Miksi ADHD-leimalla on merkitystä
Noidankehä

ADHD:hen liittyvällä leimautumisella on merkitystä, koska sillä voi olla pitkäaikainen vaikutus itsetuntoon ja ystävyyssuhteisiin.

Odotukset: Lapsi, hänen sisaruksensa ja/tai huoltajansa voivat olettaa etukäteen, että leimaamista tapahtuu.

Tämä voi johtaa:

  • Lapseen kohdistuviin vähäisiin odotuksiin vanhempien tai huoltajien taholta.
  • Sellaisten tilanteiden välttämiseen, joissa todennäköisesti kohdataan arvostelua tai vastustusta.

Kokemukset: Lapsi, hänen sisaruksensa ja/tai vanhempansa tai huoltajansa saattaa kokea leimaamista seuraavissa tilanteissa:

  • Kiusaamisen yhteydessä.
  • Joutuessaan välttelyn kohteeksi kadulla tai leikkikentällä.
  • Jätettäessä toimintojen ulkopuolelle.

ADHD-leima voi saada lapsen, hänen sisaruksensa ja vanhempansa tai huoltajansa välttelemään tilanteita, joissa he saattavat kokea jotakin kielteistä. On tärkeää katkaista tämä kierre ja aktiivisesti vastustaa kielteistä leimaamista.

108

 

Miten vanhemmat tai huoltajat voivat muuttaa ADHD:hen liittyvää leimaamista

ADHD:hen liittyvä negatiivinen laima johtuu virheellisistä tiedoista.

Vanhempien, huoltajien tai opettajien on toisinaan todella kamppailtava muuttaakseen muiden ADHD:hen liittyviä mielipiteitä. Tämä johtuu siitä, että jotkut näkemykset ovat sitkeitä tai siitä, että toinen ei ole valmis hyväksymään uudenlaista näkökulmaa.

Vanhemmat tai huoltajat

  • Ottakaa yhteyttä paikalliseen ADHD-tukiryhmään tavataksenne muita vanhempia ja keskustellaksenne siitä, mikä voisi auttaa.
  • Olkaa selväsanaisia ja avoimia puhuessanne muiden ihmisten tai vanhempien kanssa ADHD:stä. Aiheen tuominen esiin ensimmäisenä saattaa mahdollistaa heidän huolistansa keskustelemisen.
  • Toimikaa läheisessä yhteistyössä opettajien kanssa, erityisesti jos lapsi aiotaan laittaa toiseen kouluun.
  • Antakaa lapsellenne ehdotuksia, kuinka hän voi puhua ADHD:stä muiden lasten kanssa.

109

 

Opettajat:

  • Työskennelkää läheisesti vanhempien tai huoltajien kanssa saadaksenne paremman ymmärryksen seurauksista, joita ADHD aiheuttaa heidän lapselleen.
  • Jos lapsi on uusi koulussa, ota selville, mitkä keinot ovat toimineet hyvin aikaisemmin.
Kuinka ADHD-lapsi voi toimia voittaakseen häpeän

Koska ADHD-lapsi saattaa kohdata leimaamista koulussa ja sen ulkopuolella, on hyvä pohtia käytännön keinoja käsitellä asiaa. Auta ADHD-lasta ymmärtämään, kuinka muut näkevät asian.

  • Näin hänen on helpompi käsitellä ja mahdollisesti vähentää kielteisiä kommentteja.
  • Vähennä kielteisten kommenttien vaikutusta olemalla myönteinen.

Leimaamisen torjuminen voi auttaa lasta panostamaan vahvuuksiinsa heikkouksien sijasta. Tämä voi puolestaan kasvattaa lapsen itsetuntoa ja parantaa itseluottamusta.

110

 

Käytännön keinoja, joilla lapsi voi torjua leimaamista:

  • Kehitä myönteisiä sanontoja, jotka voivat auttaa vähentämään kielteisten kommenttien vaikutusta lapseen.
  • Varmista, että lapsi tietää, millaisena muut hänet näkevät.
  • Yritä miettiä erilaisia syitä huomauttelulle tai leimaamiselle. Voiko huomauttelu olla käytöksen vuoksi perusteltua? Voiko lapsi hyväksyä sen, että hän on väärässä, ja käyttäytyä paremmin ensi kerralla?
  • On mietittävä, kommentoiko henkilö tällä tavalla, koska hänellä on ongelmia ja on tästä syystä tavallista suvaitsemattomampi. Jos näin on, lapsen ei pidä ottaa kommentteja henkilökohtaisesti.
  • On mietittävä, ovatko kommentit totta. Määritä, onko tämä aihepiiri, jossa lapsella on vaikeuksia ja jota on työstettävä.
  • Keskustele kommenteista opettajien tai vanhempien/huoltajien kanssa. Mieti, mitä kommentit saivat lapsen tuntemaan, ja rohkaise lasta miettimään yhdessä opettajiensa ja vanhempiensa tai huoltajiensa kanssa, miten hän voisi vastata niihin.
  • Lapsen tulee keskittyä toimintoihin, joissa hän on hyvä, esimerkiksi yksilösuorituksiin urheilussa.

111

 

ADHD:N HALLINNAN JA HOIDON SUUNNITTELEMINEN

Tämä luku on jaettu kahteen osaan.

Ensimmäisessä osassa käsitellään ADHD:n hallitsemisen suunnittelun tärkeyttä sekä koulussa että kotona. Osaan on kerätty tietoa suunnitelmista, tarkistuslistoja ja ohjeet siihen, kuinka lapsi voi käyttää omaa viisikohtaista suunnitelmaansa hallitakseen ja ymmärtääkseen omaa käyttäytymistään.

Toisessa osassa on selitetty ADHD:n lääkehoidon hallinta. Se sisältää tietoja käytännöistä, joihin opettajan turvallinen lääkkeiden käsittely koulussa ja mahdollisten hyötyjen tarkkailu luokkaympäristössä perustuvat.

112

 

TEHOKAS SUUNNITTELU
Tärkeänä osana tehokasta suunnittelua on lapsen osallistuminen valintoihin ja päätösten tekoon. Keskusteluissa voidaan käyttää apuna piirrettyjä kuvia, jotka esittävät tunteita ja mielipiteitä. Lapsi voi pitää "tarinataulun" täyttämistä erityisen hyvänä ratkaisuna oman päivärytminsä suunnittelussa ja ymmärtämisessä.
Miksi tehokas suunnittelu on tärkeätä?
ADHD-lapsilla saattaa olla vaikeuksia toimia järjestelmällisesti. Heidän impulsiivisuutensa merkitsee sitä, että etukäteen suunnitteleminen voi olla vastenmielistä ja että jokapäiväisten askareiden suoritus on vaikeaa.

Tehokas suunnittelu vanhempien tai huoltajien ja opettajien toimesta on olennaisen tärkeä asia, jos halutaan auttaa lapsen päivää sujumaan mahdollisimman helposti. Se on tärkeätä, koska:

  • Se auttaa lasta tietämään, mitä häneltä odotetaan.
  • Se auttaa jakamaan suuret tehtävät pienempiin osiin ja helpommin saavutettaviin tavoitteisiin.
  • Se voi auttaa vähentämään stressiä kotona ja koulussa.

113

 

Tehokkaan hallintasuunnitelman laatiminen kotia varten

114

 

115

 

Esimerkki kouluun menemiseen liittyvästä tarkistuslistasta
Suunnitelmaan tulee merkitä lapselle tietyt kellonajat, jolloin hänen tulee suorittaa tehtävänsä. Esim.:

  • Nouse sängystä.
  • Peseydy.
  • Pukeudu koulua varten.
  • Syö aamupala.
  • Pese hampaat.
  • Tarkista, että koulukirjat ovat koululaukussa.
  • Ota mukaan eväät.
  • Ole linja-autopysäkillä.

116

 

Tehokkaan hallintasuunnitelman laatiminen koulua varten
Suunnitelman laatiminen ADHD-lapsille koulussa edellyttää vanhempien tai huoltajien ja opettajan välisiä keskusteluja.

Huomioon otettavia seikkoja ovat:

  • Että lapsi istuu jokaisessa luokkahuoneessa samassa paikassa.
  • Että istumapaikka minimoi häiriötekijöiden todennäköisyyden.
  • Lukujärjestys, jossa tietty tunti pidetään aina samassa luokkahuoneessa, samaan aikaan ja samana viikonpäivänä.
  • Saattaa olla tarpeen pyytää opettajia vaihtamaan luokkahuoneita, jotta lapsi välttyisi luokasta toiseen siirtymiseltä.
  • Että tuntien tulee alkaa ajoissa ja että tuntien välillä tulee olla riittävästi siirtymäaikaa.
  • Välittömästi sovellettavan, yksinkertaisen ja johdonmukaisen palkitsemiseen perustuvan järjestelmän käyttö.
  • Selkeät rajat ja kielletystä käyttäytymisestä johtuvat seuraukset.

117

 

Esimerkki hallintasuunnitelmasta, jossa korostetaan selkeitä rajoja ja kielletystä käyttäytymisestä johtuvia seurauksia
Opettajat ja vanhemmat tai huoltajat voivat rohkaista lasta ajattelemaan läpi viisikohtaisen suunnitelman, kun hän kohtaa ongelman, joka voi johtaa kiellettyyn käyttäytymiseen.

1. Mikä on ongelma?
2. Mitkä ovat mahdolliset toimintavaihtoehdot?
3. Mitkä ovat seuraukset riippuen valitsemastani vaihtoehdosta?
4. Valitse vaihtoehto ja kokeile, toimiiko se.
5. Jos se toimii, kiitä itseäsi. Jos vaihtoehto ei toimi, arvioi tilanne uudelleen.

118

 

Esimerkkitilanne:

Tommi otti pallosi. Halusit sen takaisin, joten menit hänen luokseen, työnsit hänet syrjään ja nappasit pallon takaisin. Tommi kertoi asiasta opettajalle, joka otti pallosi ja kielsi sinua menemästä ulos pelaamaan seuraavalla välitunnilla. Olit vihainen ja surullinen lopun päivää.

Viisikohtaisen suunnitelman mukaan:

  • Ongelmana oli, että Tommi otti pallosi.
  • Mahdolliset toimintavaihtoehdot olivat:

Työntää hänet syrjään ja saada pallo takaisin.
Pyytää häneltä palloa.
Sanoa Tommille, että sinä ja hän voitte leikkiä yhdessä pallolla.
Leikkiä toisen kaverin kanssa, jolla on oma pallo.
Jättää pallo seuraavalla kerralla kotiin.

119

 

  • Voit harkita näitä vaihtoehtoja ja mahdollisia seurauksia:

 

Työntää Tommi syrjään ja napata pallo takaisin.
Pyytää häneltä palloa, ja jos hän ei anna sitä, valita ehkä toinen vaihtoehto.
Jos Tommi suostuu palauttamaan pallon, voitte molemmat nauttia pelistä. Jos hän ei suostu, hän voi silti antaa pallon takaisin, koska olet ollut kiltti hänelle, tai jos hän pitää sen, voit kokeilla muita vaihtoehtoja.
Voit nauttia pelaamisesta toisen ystäväsi kanssa, mutta olet ehkä silti vielä vihainen Tommille ja haluat saada pallosi takaisin.
Voit päättää olla tuomatta palloa enää kouluun. Tässä tapauksessa et voisi enää iloita pelaamisesta välitunneilla.

  • Kun olet käynyt läpi kaikki vaihtoehdot ja mahdolliset seuraukset, päätä, minkä niistä haluat toteuttaa.
  • Jos vaihtoehto toimii, kiitä itseäsi siitä, että teit hyvän valinnan. Ellei se toimi, kokeile toista.

120

 

Hoitovaihtoehdot osana tehokasta hallintasuunnitelmaa
Hoitovaihtoehdot voivat muodostaa osan yleistä hallintasuunnitelmaa. Käytettävissä olevat vaihtoehdot ovat:

  • Psykoedukaatio.
  • Psykologiset neuvot, ts. psykoterapia, kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT).
  • Käyttäytymisneuvot, ts. käyttäytymisterapia.
  • Koulutuksellinen neuvonta.
  • Lääkitys.
  • Yllä mainittujen hoitojen yhdistelmä.

Terveydenhoitoalan ammattilaiset, jotka toimivat yhdessä vanhempien tai huoltajien kanssa, päättävät, mikä on lapselle paras vaihtoehto tai vaihtoehtojen yhdistelmä ja tarkistavat hoidon sopivuuden lapsen kehittyessä.

121

 

Tapaaminen lapselle laadittavan suunnitelman merkeissä
Tämän keskusteluoppaan tarkoituksena on tukea vanhempia, huoltajia ja opettajia lapselle laadittavaa hallintasuunnitelmaa koskevan tapaamisen aikana. Oppaaseen on koottu ehdotuksia tärkeistä seikoista, joita tulee pohtia.

Kukin osaopas on tulostettavissa ja kirjoitettavissa käsin, tai ne voidaan täyttää sähköisesti. Vanhemmat, huoltajat ja opettajat saattavat haluta kertoa mielipiteistään ennen tapaamista.

Keskusteluopas opettajille: Tapaamiseen valmistautuminen
Tavoitteet

  • ADHD-lapselle tuen hankkiminen.
  • Saada vanhemmat tai huoltajat olemaan osallisina.
  • Pitkäaikainen hallintasuunnitelman laatimisen aloittaminen.

122

 

Toimenpiteet

  • Puhukaa ADHD-lasta opettaneiden kollegoiden kanssa heidän kokemuksistaan yksilöllisten hallintasuunnitelmien luomisessa.
  • Tutkikaa ADHD-lapsille tehtyjen hyvin jäsenneltyjen suunnitelmien tärkeyttä.
  • Miettikää, mitä suunnitelmaan voisi sisältyä lapsen näkökulmasta nähtynä.
  • Harkitkaa, mitä koulun kannalta hyvin toimivaa voisi sisältyä suunnitelmaan.

Haasteet

  • Lapsen sijoittaminen sopivasti luokkahuoneessa.
  • Mahdollisuudet kiinteiden ja joustavien lukujärjestysten puitteissa.
  • ADHD-lapsen tarpeisiin räätälöidyn palkitsemiseen perustuvan järjestelmän luominen syrjimättä muita lapsia.

123

 

  • Vanhempien tai huoltajien vakuuttaminen siitä, että sovitusta suunnitelmasta tulee johdonmukainen, mutta että sitä myös kehitetään lapsen tarpeiden mukaan.
  • Seuraukset siitä, että koulun mielestä saattaa olla mahdotonta toteuttaa monia suunnitelman kohtia pitkällä aikavälillä.
  • Seuraukset siitä, että koulu ei mahdollisesti suostu suunnitelmassa esitettyihin perusvaatimuksiin.

Kysymyksiä

  • Mitkä ovat vanhempien tai huoltajien odotukset koulun hallintasuunnitelmalta?
  • Minkälaisia suosituksia koulu voi antaa aiempien, muulla tavoin sairaita lapsia koskevien kokemustensa perusteella?
  • Kuinka usein suunnitelma tulee tarkistaa ja miten?

124

 

Keskusteluopas vanhemmille: Tapaamiseen valmistautuminen
Tavoitteet

  • Sekä koulu- että kotikäyttöön hyväksyttävän hallintasuunnitelman laatiminen.
  • Kaiken asiaan kuuluvan tiedon antaminen opettajalle.
  • Hyvän suhteen luominen opettajiin.
  • Kuvauksen antaminen lapsesta opettajille.

Toimenpiteet

  • Päättäkää, mitkä lasta koskevat tiedot voivat olla tarpeellisia luotaessa hallintasuunnitelmaa koulua varten.
  • Miettikää, mikä on toiminut hyvin lapsen nykyisessä koulussa (jos lapsi aiotaan siirtää toiseen kouluun).
  • Miettikää, mitkä ovat lapsen heikot ja vahvat puolet hallintasuunnitelman noudattamisen näkökulmasta.

125

 

Haasteet

  • Sen varmistaminen, että opettaja ymmärtää suunnitelman tekemisen tärkeyden.
  • Sen varmistaminen, että opettaja ymmärtää lapsen heikot ja vahvat puolet ehdotettuun suunnitelmaan liittyen.
  • Sen varmistaminen, että koulu noudattaa sovittua hallintasuunnitelmaa.
  • Sen varmistaminen, että suunnitelmaa voidaan mukauttaa tai muuttaa tarpeen tullen.

Kysymyksiä

  • Onko opettajalla kokemusta ADHD-lapsille suunnattujen hallintasuunnitelmien laatimisesta?
  • Kuinka vanhemmat tai huoltajat voivat varmistaa, että suunnitelmaa toteutetaan käytännössä?
  • Voiko opettaja antaa palautetta suunnitelmasta säännöllisesti?
  • Mitä opettaja voi tehdä tukeakseen lasta, ellei lapsen hallintasuunnitelman toteuttaminen ole mahdollista? Voidaanko silti suostua toimintasuunnitelmaan?
  • Onko mahdollista luoda palkitsemiseen perustuva järjestelmä osana suunnitelmaa syrjimättä luokkatovereita?

126

 

Keskusteluopas opettajille ja vanhemmille tai huoltajille: Tapaamisen aikana
Tavoitteet

  • Hallintasuunnitelman toteuttamisen mahdollisuuden määrittäminen.
  • Päättäminen siitä, mitä hallintasuunnitelmaan tulee sisältyä.
  • Saada käytäntöön menetelmät säännöllisen palautteen antamiselle, erityisesti sovittuun suunnitelmaan tehdyistä muutoksista.

Toimenpiteet

  • Määrittäkää, mitä opettaja voi tehdä; vahvistakaa esimerkiksi se, että tapaamisessa sovittua suunnitelmaa voidaan noudattaa.
  • Määrittäkää hallintasuunnitelman tärkeysjärjestys ja aikarajat niiden saavuttamiseksi.
  • Sopikaa, mitä vanhemmat tai huoltajat voivat tehdä; esim. välittää tarpeellisia lisätietoja opettajalle.
  • Sopikaa palautteen antamisesta ja hallintasuunnitelmaan tehtävien muutosten käyttöön otosta.
  • Määrittäkää, kuka laatii yhteenvedon tapaamisesta, jossa käsitellään toimenpiteitä.

127

 

Haasteet

  • Sitoutuminen noudattaa hallintasuunnitelmaa.
  • Sen vakuuttaminen vanhemmille tai huoltajille, että koulu tekee parhaansa tukeakseen hallintasuunnitelman noudattamista, ja päinvastoin.
  • Säännöllisen palautteen antaminen siitä, kuinka hallintasuunnitelma toimii käytännössä.

Kysymyksiä

  • Kuinka vanhemmat tai huoltajat voivat tukea opettajaa hallintasuunnitelman puitteissa?
  • Kuinka opettaja voi vakuuttaa vanhemmille tai huoltajille, että suunnitelmaa noudatetaan?
  • Kuinka usein voidaan antaa palautetta ja mikä on sopivin tapa – sähköposti, teksti, tapaaminen?
  • Voiko palaute sisältää lapsen omia mielipiteitä suunnitelmasta.
  • Antavatko vanhemmat tai huoltajat lisätukea tai tietoa, joka voi auttaa suunnitelman noudattamisessa?

128

 

Tapaamisen jälkeiset toimenpiteet

  • Kirjoittakaa yhteenveto tapaamisessa sovituista toimenpiteistä.
  • Toteuttakaa toimenpiteet sovitun aikataulun mukaisesti.
  • Varmistakaa, että kaikki tarpeelliset tiedot välitetään sovitulla tavalla.
  • Määrittäkää suunnitelmaan tehtävien muutosten vaikutus lapseen.
  • Huomioikaa vanhempien tai huoltajien odotukset toteutettavasta suunnitelmasta.
  • Toteuttakaa suunnitelmaan tehdyt muutokset ja luonnehtikaa niitä vanhemmille tai huoltajille.
  • Antakaa palautetta vanhemmille tai huoltajille siitä, kuinka suunnitelma toimii.

129

 

LÄÄKITYS KOULUYMPÄRISTÖSSÄ
Lääkitys on yksi ADHD-lapsille tarjottavista hoitovaihtoehdoista muiden keinojen, kuten käyttäytymisterapian ja sekä lapsille että heidän perheelleen tarjottavan neuvonnan rinnalla.

Lääkitystä voidaan määrätä ADHD-lapselle, jotta tämä pystyisi kohtaamaan kotona ja koulussa ilmenevät ongelmat helpommin. Silloin kun ADHD-lapset käyttävät lääkitystä sovitulla tavalla, he saattavat:

  • Pitää tarkkaavaisuutta yllä pidempään.
  • Olla vähemmän vilkkaita ja impulsiivisia.
  • Saada tehtävänsä valmiiksi useammin ja tarkemmin.
  • Muistaa ottaa kotitehtävät ja oppikirjat mukaan.
  • Olla yhteistyökykyisempiä.
  • Tulla paremmin toimeen opettajien ja toisten lasten kanssa.
  • Saada enemmän aikaa tavata ystäviä ja leikkiä.

Muutokset käyttäytymisessä voivat auttaa ADHD-lapsia tyydyttävämpiin ja palkitsevampiin kokemuksiin koulussa.

130

 

Seikkoja, joita opettajien tulee huomioida huolehtiessaan lapsen ADHD-lääkityksestä kouluympäristössä

  • Onko koululla sääntöjä, joissa määritellään koulun tehtävät ja vastuu silloin, kun koulussa huolehditaan lapsen lääkityksestä?
  • Ellei koulussa ole terveydenhoitajaa, mitkä ovat menettelytavat ja toimintaohjeet, joiden mukaan muu henkilökunnan jäsen huolehtii lääkityksestä?
  • Mitkä ovat vanhempien tai huoltajien velvollisuudet lapsen ADHD-lääkityksen huolehtimisesta koulussa?
  • Mitä tietoja vanhempien on annettava ADHD-lääkityksestä koululle?
  • Ovatko vanhemmat keskustelleet lääkkeen määränneen lääkärin kanssa siitä mahdollisuudesta, että lapsi voi ottaa lääkityksensä kouluaikojen ulkopuolella?
  • Pidetäänkö koulussa kirjaa lapsen lääkityksestä?
  • Mikä on koulun lääkkeiden säilytyskäytäntö?
  • Minkälaisia lääkehoitoa koskevia toimintaohjeita koulussa olisi hyvä olla
  • Mitä käytännön toimia tarvitaan, jotta lapsi voi turvallisesti ja huomaamattomasti ottaa lääkkeensä?

131

 

Vanhemmat tai huoltajat saattavat olla huolissaan, ellei lapsi ota lääkitystään oikein koulussa. Lääkkeen määränneen lääkärin laatima kirje, jossa korostetaan lääkkeiden oikean käytön tärkeyttä, saattaa olla avuksi.

Lapsen ADHD-lääkityksen vaikutusten seuraaminen luokassa

Opettajalla on tärkeä rooli arvioitaessa lääkkeen vaikutusta lapseen luokassa. Parhaassa tapauksessa opettaja osaa verrata lapsen käytöstä lääkityksen aikana käytökseen ennen lääkitystä.

Opettajan antama palaute lääkkeen vaikutuksesta lapseen on hyvä välittää lasta hoitavalle lääkärille tai muulle hoitavalle taholle, jotta lääkityksen vaikutusta voidaan arvioida paremmin.

Opettajat voivat tarkkailla seuraavia asioita:

  • Myönteisiä muutoksia lapsen käyttäytymisessä, kuten:

tarkkaavaisena pysymisen pidentymistä
tottelevaisuuden lisääntymistä
impulsiivisuuden vähentymistä
tuottavuuden lisääntymistä
parempaa käyttäytymistä muita kohtaan ja ryhmään sopeutumista.

132

 

  • Sellaisia lääkkeen haittavaikutuksia, jotka voivat viitata siihen, että lääkkeen annosta tai lääkeainetta tarvitsee muuttaa:

huono ruokahalu
päänsärky
vatsakivut
nykimisliikkeet
mielialan heittelehtiminen
lisääntynyt ärtyneisyys

Kaikista käyttäytymisessä tai suorituskyvyssä ilmenevistä muutoksista tulee ilmoittaa vanhemmille tai huoltajille – myös muutoksista, joita ilmenee lapsen lääkityksen muuttamisen seurauksena. Tämä voi auttaa varmistamaan, että lapsen tarpeet tulevat edelleen täytetyiksi sekä kotona että koulussa.

Jos lääkitys näyttää vaikuttavan positiivisesti, opettajan olisi hyvä kirjata ylös, kuinka kauan hyvä vaikutus kestää, sillä lääke voi vaikuttaa eri lapsiin eripituisen ajan. Tieto vaikutuksen kestosta on hyvin tärkeä lasta hoitavalle lääkärille, koska se auttaa häntä määrittämään, onko annos sopiva ja kestääkö lääkkeen vaikutus koko koulupäivän.

133